Hyvinvointitiedon tuottamisessa tarvitaan yhteistyötä
Koivunen, Kirsi; Jokinen, Kirsi (2016)
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Videon lisenssi – video license: CC BY-NC-ND http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060812379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060812379
Tiivistelmä
Hyvinvointitiedon tuottaminen on noussut entistä tarpeellisemmaksi ja ajankohtaisemmaksi yhteiskunnassamme. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2014 strategian Sote-tieto hyötykäyttöön 2020. Kansalaisen aktiivisuutta elämänhallinnassa ja omahoidossa lisätään tuottamalla luotettavaa hyvinvointitietoa ja palveluita, joiden avulla tietoa voi hyödyntää,
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Pohjois-Pohjanmaan maakunnan organisaatioiden edustajien näkemyksiä organisaationsa hyvinvointitiedon tuottamisesta. Lisäksi tarkoituksena on kuvata toimijoiden näkemyksiä roolistaan ja yhteistyötarpeistaan hyvinvointitiedon tuottajina. Tähän tutkimukseen osallistui yhteensä 53 edustajaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointitietoa tuottavista organisaatioista. Tutkimus toteutettiin käyttäen Q-metodia. Se yhdistää kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen lähestymistavan.
Tässä julkaisussa raportoidaan Q-metodilla kerätyn määrällisen aineiston tulokset. Aineisto analysoitiin käyttäen IBM SPSS Statistics -tilasto-ohjelmaa. Tilastollisina menetelminä käytettiin pääkomponenttianalyysiä sekä Pearsonin χ2 -testiä. Pääkomponenttianalyysin pohjalta muodostettiin neljä hyvinvointitiedon tuottajatyyppiä, jotka kuvaavat organisaation edustajien näkemyksiä organisaationsa hyvinvointitiedon tuottamisesta. Hyvinvointitiedon tuottajatyypit ovat seuraavat: 1. avoin, vahva verkostotoimija, 2. epävarma, kehittämishaluinen hyvinvointitiedon tuottaja 3. ulkopuoliseen rahoitukseen pohjaava, itsenäinen toimija. 4. tunnettu, kokemuksellisen hyvinvointitiedon tuottaja.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointitietoa tuottavilla organisaatioiden edustajilla on hyvin erilaiset näkemykset organisaationsa hyvinvointitiedon tuottamisesta sekä roolistaan siinä. Kehittämishaasteina nousee esille hyvinvointitiedon tuottamisen osaamisen kehittäminen ja yhteistyön sekä eri organisaatioiden roolien selkiinnyttäminen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Pohjois-Pohjanmaan maakunnan organisaatioiden edustajien näkemyksiä organisaationsa hyvinvointitiedon tuottamisesta. Lisäksi tarkoituksena on kuvata toimijoiden näkemyksiä roolistaan ja yhteistyötarpeistaan hyvinvointitiedon tuottajina. Tähän tutkimukseen osallistui yhteensä 53 edustajaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointitietoa tuottavista organisaatioista. Tutkimus toteutettiin käyttäen Q-metodia. Se yhdistää kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen lähestymistavan.
Tässä julkaisussa raportoidaan Q-metodilla kerätyn määrällisen aineiston tulokset. Aineisto analysoitiin käyttäen IBM SPSS Statistics -tilasto-ohjelmaa. Tilastollisina menetelminä käytettiin pääkomponenttianalyysiä sekä Pearsonin χ2 -testiä. Pääkomponenttianalyysin pohjalta muodostettiin neljä hyvinvointitiedon tuottajatyyppiä, jotka kuvaavat organisaation edustajien näkemyksiä organisaationsa hyvinvointitiedon tuottamisesta. Hyvinvointitiedon tuottajatyypit ovat seuraavat: 1. avoin, vahva verkostotoimija, 2. epävarma, kehittämishaluinen hyvinvointitiedon tuottaja 3. ulkopuoliseen rahoitukseen pohjaava, itsenäinen toimija. 4. tunnettu, kokemuksellisen hyvinvointitiedon tuottaja.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointitietoa tuottavilla organisaatioiden edustajilla on hyvin erilaiset näkemykset organisaationsa hyvinvointitiedon tuottamisesta sekä roolistaan siinä. Kehittämishaasteina nousee esille hyvinvointitiedon tuottamisen osaamisen kehittäminen ja yhteistyön sekä eri organisaatioiden roolien selkiinnyttäminen.