Palveluprosessin asiakaslähtöisyys lääkäriasemalla, hoitajavastaanotolle siirtymisessä
Puhakka, Nina (2017)
Puhakka, Nina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229514
Tiivistelmä
Yksityisiä terveydenhuoltopalveluja tarjoavia yrityksiä on Suomessa paljon ja kilpailu asiakkaiden välillä on kovaa. Asiakaslähtöisyys on yksi tärkeimmistä palvelun laadun tekijöistä. Aiemmin on tutkittu, että yksityisillä palvelutuottajilla palvelu on koettu laadukkaaksi. Hoitoon pääsy yksityissektorilla on nopeampaa, sujuvampaa ja joustavampaa.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin erään Etelä-Suomalaisen yksityisen lääkäriaseman hoitajavastaanottoa. Tarkoituksena oli tutkia päivystyksellisen hoitajavastaanottokäynnin asiakaslähtöisyyttä. Asiakasryhmä rajattiin koskemaan lapsiperheitä. Tutkimus suoritettiin kyselomaketutkimuksena ja aineistoa analysointiin sekä kvantitatiivisesti SPSS:n tilasto-ohjelman avulla sekä kvalitatiivisesti sisällönaineiston analyysin avulla.
Asiakaslähtöisyys toteutuu kyseisellä lääkäriasemalla hyvin. Asiakkaat kokevat saavansa odotusten mukaista ja sujuvaa hoitoa. Heillä oli odotuksia vastaanottokäyntiin liittyen, hoitajan osaamisesta, tilanteen sujuvuudesta, hoidon ja palvelun laadusta ja lapsen kohtaamisesta. Kyselyyn vastanneet arvioivat hoitajavastaanotolla toimineen hoitajan, ammattitaitoiseksi, osaavaksi, ystävälliseksi ja lapsia huomioivaksi. Mahdollinen odotus hoitajavastaanotolle koettiin pääosin positiivisena ja ymmärrettiin mistä odottaminen johtuu.
Koettiin että lasta hoidetiin hyvin, ammattitaitoisesti, empaattisesti, ystävällisesti ja sekä lääkäri, että hoitohenkilökunta teki sujuvaa yhteistyötä. Ammattikuntien välinen tiedonkulku oli tehokasta. Lapsi huomioitiin hyvin ja odotustiloissa viihdyttiin. Kotihoito-ohjauksen suhteen löytyi puutteita ja vain puolet koki saaneensa riittävät ohjeet kotiin. Eniten hajontaa vastauksissa oli siinä, saiko vaikuttaa siihen, että lapsi saa lähetteen hoitajavastaanotolle. Toisaalta noin puolet vastaajista koki, että sai osallistua lapsen hoitoon liittyvään päätöksentekoon.
Vaikka odotukset ja arvioinnit toteutuneesta hoitajavastaanottokäynnistä olivat yhteneväiset, olisi hedelmällistä tutkia näitä molempia jatkossa erikseen. Lisäksi olisi tarpeen kartoittaa myös hoitajien näkemyksiä asiakaslähtöisyyden toteutumisesta samalla asetelmalla.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin erään Etelä-Suomalaisen yksityisen lääkäriaseman hoitajavastaanottoa. Tarkoituksena oli tutkia päivystyksellisen hoitajavastaanottokäynnin asiakaslähtöisyyttä. Asiakasryhmä rajattiin koskemaan lapsiperheitä. Tutkimus suoritettiin kyselomaketutkimuksena ja aineistoa analysointiin sekä kvantitatiivisesti SPSS:n tilasto-ohjelman avulla sekä kvalitatiivisesti sisällönaineiston analyysin avulla.
Asiakaslähtöisyys toteutuu kyseisellä lääkäriasemalla hyvin. Asiakkaat kokevat saavansa odotusten mukaista ja sujuvaa hoitoa. Heillä oli odotuksia vastaanottokäyntiin liittyen, hoitajan osaamisesta, tilanteen sujuvuudesta, hoidon ja palvelun laadusta ja lapsen kohtaamisesta. Kyselyyn vastanneet arvioivat hoitajavastaanotolla toimineen hoitajan, ammattitaitoiseksi, osaavaksi, ystävälliseksi ja lapsia huomioivaksi. Mahdollinen odotus hoitajavastaanotolle koettiin pääosin positiivisena ja ymmärrettiin mistä odottaminen johtuu.
Koettiin että lasta hoidetiin hyvin, ammattitaitoisesti, empaattisesti, ystävällisesti ja sekä lääkäri, että hoitohenkilökunta teki sujuvaa yhteistyötä. Ammattikuntien välinen tiedonkulku oli tehokasta. Lapsi huomioitiin hyvin ja odotustiloissa viihdyttiin. Kotihoito-ohjauksen suhteen löytyi puutteita ja vain puolet koki saaneensa riittävät ohjeet kotiin. Eniten hajontaa vastauksissa oli siinä, saiko vaikuttaa siihen, että lapsi saa lähetteen hoitajavastaanotolle. Toisaalta noin puolet vastaajista koki, että sai osallistua lapsen hoitoon liittyvään päätöksentekoon.
Vaikka odotukset ja arvioinnit toteutuneesta hoitajavastaanottokäynnistä olivat yhteneväiset, olisi hedelmällistä tutkia näitä molempia jatkossa erikseen. Lisäksi olisi tarpeen kartoittaa myös hoitajien näkemyksiä asiakaslähtöisyyden toteutumisesta samalla asetelmalla.