1,2 miljardin uutinen : Miten Äänekosken tehtaasta raportoidaan?
Suopanki, Kaisu (2017)
Suopanki, Kaisu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111461
Tiivistelmä
Huhtikuussa 2014 metsätalouskonserni Metsä Group ilmoitti aikeistaan rakennuttaa Äänekoskelle Suomen historian kalleimman sellutehtaan. Itse se nimittää tehdasta biotuotetehtaaksi. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten tiedotusvälineet määrittelivät tehtaan, kenen näkökulmasta aiheesta kirjoitettiin sekä miten ilmastotutkimuksen näkökulma oli mukana uutisoinnissa.
Teoriaosuudessa käydään läpi metsäbiotalouden merkitystä Suomelle, sekä metsien hakkuiden vaikutusta ilmastonmuutokseen. Lisäksi perehdytään tutkimuksen kannalta olennaisiin käsitteisiin: kriittisyys, riippumattomuus ja kehystäminen.
Tutkimuksen aineistona on kolmen vuoden ajalta Äänekosken tehdasta koskevat jutut Kauppalehdestä, Keskisuomalaisesta ja Maaseudun Tulevaisuudesta. Aineistoa on analysoitu määrällisin ja laadullisin menetelmin luokittelemalla ja erittelemällä.
Tuloksista käy ilmi, että kaikissa tarkastelluissa lehdissä vahvimpana on Metsä Groupin näkökulma. Ilmastotutkimuksen näkökulma sen sijaan puuttuu lähes kokonaan. Toisena tuloksena on, että yksikään lehti ei ole tarkastelujakson aikana onnistunut päättämään, tulisiko sen puhua Metsä Groupin tehtaasta sellutehtaana vai biotuotetehtaana.
Merkittävä huomio kriittisen journalismin näkökulmasta on myös, että lehdet eivät ole osanneet antaa tyhjentävää selitystä biotuotetehtaan määritelmästä, tai ne ovat jopa ristiriidassa omien kirjoitustensa kanssa.
Johtopäätöksenä todetaan, että Äänekosken tehtaan uutisointia voi pitää varoittavana esimerkkinä, kun sitä peilataan biotalous- ja ilmastonmuutosjournalismin tilaan yleensä. Toimitusten tulisi pystyä parempaan journalismiin ilmastonmuutokseen liittyvissä aiheissa, myös silloin, kun taustalla on vahvoja vaikuttajia elinkeinoelämässä tai politiikassa.
Teoriaosuudessa käydään läpi metsäbiotalouden merkitystä Suomelle, sekä metsien hakkuiden vaikutusta ilmastonmuutokseen. Lisäksi perehdytään tutkimuksen kannalta olennaisiin käsitteisiin: kriittisyys, riippumattomuus ja kehystäminen.
Tutkimuksen aineistona on kolmen vuoden ajalta Äänekosken tehdasta koskevat jutut Kauppalehdestä, Keskisuomalaisesta ja Maaseudun Tulevaisuudesta. Aineistoa on analysoitu määrällisin ja laadullisin menetelmin luokittelemalla ja erittelemällä.
Tuloksista käy ilmi, että kaikissa tarkastelluissa lehdissä vahvimpana on Metsä Groupin näkökulma. Ilmastotutkimuksen näkökulma sen sijaan puuttuu lähes kokonaan. Toisena tuloksena on, että yksikään lehti ei ole tarkastelujakson aikana onnistunut päättämään, tulisiko sen puhua Metsä Groupin tehtaasta sellutehtaana vai biotuotetehtaana.
Merkittävä huomio kriittisen journalismin näkökulmasta on myös, että lehdet eivät ole osanneet antaa tyhjentävää selitystä biotuotetehtaan määritelmästä, tai ne ovat jopa ristiriidassa omien kirjoitustensa kanssa.
Johtopäätöksenä todetaan, että Äänekosken tehtaan uutisointia voi pitää varoittavana esimerkkinä, kun sitä peilataan biotalous- ja ilmastonmuutosjournalismin tilaan yleensä. Toimitusten tulisi pystyä parempaan journalismiin ilmastonmuutokseen liittyvissä aiheissa, myös silloin, kun taustalla on vahvoja vaikuttajia elinkeinoelämässä tai politiikassa.