Kouluterveydenhoitaja on tärkeässä roolissa nuoren syömishäiriön tunnistamisessa
Horttana, Sanna; Koivuneva, Ulla; Honkanen, Hilkka (2017)
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818550
Tiivistelmä
Kouluterveydenhuollon tavoitteena on oppilaiden ja koko kouluyhteisön terveyden edistäminen. Kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu kiinnittää erityistä huomiota mielenterveysongelmien, kuten syömishäiriöiden varhaiseen havaitsemiseen ja hoitoon ohjaukseen. Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveysongelmia erityisesti nuorilla tytöillä ja naisilla. Laihuushäiriö eli anoreksia sekä ahmimishäiriö eli bulimia ovat syömishäiriöistä tavallisimpia.
Jos terveydenhoitajalla herää epäilys mahdollisesta syömishäiriöstä, tulee asiasta kysyä nuorelta suoraan. Aktiivinen hoito-ote ja varhainen hoitoon pääsy parantavat ennustetta. Lievät syömishäiriöt voivat korjaantua kouluterveydenhuollossa muutaman tiheään toistetun, tukea antavan tapaamisen avulla. Toisenlaisessa tapauksessa potilas tulee ohjata jatkohoitoon syömishäiriöiden hoitoon perehtyneeseen yksikköön.
Nuorten kokemusten mukaan terveydenhoitajan käyttäytyminen vaikuttaa olennaisesti siihen, onko hänen kanssaan helppo keskustella. Helppoon keskustelemiseen vaikuttavia tekijöitä olivat mukava terveydenhoitaja, pitkäaikainen hoitosuhde ja terveydenhoitajan välittämä kokemus, että hän haluaa auttaa. Suora sairauden puheeksiottaminen helpottaa nuoren kantamaa taakkaa sairaudestaan, sekä antaa luvan asiasta puhumiselle.
Jos terveydenhoitajalla herää epäilys mahdollisesta syömishäiriöstä, tulee asiasta kysyä nuorelta suoraan. Aktiivinen hoito-ote ja varhainen hoitoon pääsy parantavat ennustetta. Lievät syömishäiriöt voivat korjaantua kouluterveydenhuollossa muutaman tiheään toistetun, tukea antavan tapaamisen avulla. Toisenlaisessa tapauksessa potilas tulee ohjata jatkohoitoon syömishäiriöiden hoitoon perehtyneeseen yksikköön.
Nuorten kokemusten mukaan terveydenhoitajan käyttäytyminen vaikuttaa olennaisesti siihen, onko hänen kanssaan helppo keskustella. Helppoon keskustelemiseen vaikuttavia tekijöitä olivat mukava terveydenhoitaja, pitkäaikainen hoitosuhde ja terveydenhoitajan välittämä kokemus, että hän haluaa auttaa. Suora sairauden puheeksiottaminen helpottaa nuoren kantamaa taakkaa sairaudestaan, sekä antaa luvan asiasta puhumiselle.