Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta – mitä hyötyä?
Liljamo, Pia (2017)
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419583
Tiivistelmä
Artikkelissa kuvataan Oulu-hoitoisuusluokitusmittarin (OPCq) kehittämistyötä sekä hoitoisuustiedon hyödyntämistä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. OPCq-mittarin kehittäminen käynnistyi 1990-luvun alussa tavoitteena kehittää luokitusjärjestelmä optimaalisen hoitajaresursoinnin suunnittelun avuksi.
Sairaalan vuodeosastoilla OPCq-mittaria on käytetty systemaattisesti vuodesta 1997 alkaen. Luokitusten luotettavuutta varmistetaan vuosittain tehtävillä rinnakkaisluokituksilla. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen on mahdollistunut tieto- ja raportointijärjestelmien kehittymisen myötä. Tällä hetkellä raportointijärjestelmästä on mahdollista saada lähes reaaliaikaisia perusraportteja muun muassa potilaiden jakautumisesta hoitoisuusluokkiin sekä yksikön hoitoisuustasosta suhteessa yksikköön määriteltyyn optimaaliseen hoitoisuustasoon. Hoitoisuusluokituksen sisältöä on myös hyödynnetty potilastietojärjestelmään tehtävän hoitotyön kirjaamisen sisällön runkona. Sairaalan johto hoitotyön johtajien ohella ovat oppineet hyödyntämään hoitoisuustietoa osana muita toimintaa kuvaavia tunnuslukuja.
Vaikka hoitoisuusluokituksen kehittämistarpeita on tunnistettu ja monia toimintaa kuvaavia tunnuslukuja on nykyään käytettävissä, on luokitus onnistunut saavuttamaan sille 25 vuotta sitten asetetut tavoitteet. Hoitoisuustiedon hyödyntämisen perusteet ovat sairaanhoitajien päivittäisessä sitoutumisessa ja luokitusaktiivisuudessa.
Sairaalan vuodeosastoilla OPCq-mittaria on käytetty systemaattisesti vuodesta 1997 alkaen. Luokitusten luotettavuutta varmistetaan vuosittain tehtävillä rinnakkaisluokituksilla. Hoitoisuustiedon hyödyntäminen on mahdollistunut tieto- ja raportointijärjestelmien kehittymisen myötä. Tällä hetkellä raportointijärjestelmästä on mahdollista saada lähes reaaliaikaisia perusraportteja muun muassa potilaiden jakautumisesta hoitoisuusluokkiin sekä yksikön hoitoisuustasosta suhteessa yksikköön määriteltyyn optimaaliseen hoitoisuustasoon. Hoitoisuusluokituksen sisältöä on myös hyödynnetty potilastietojärjestelmään tehtävän hoitotyön kirjaamisen sisällön runkona. Sairaalan johto hoitotyön johtajien ohella ovat oppineet hyödyntämään hoitoisuustietoa osana muita toimintaa kuvaavia tunnuslukuja.
Vaikka hoitoisuusluokituksen kehittämistarpeita on tunnistettu ja monia toimintaa kuvaavia tunnuslukuja on nykyään käytettävissä, on luokitus onnistunut saavuttamaan sille 25 vuotta sitten asetetut tavoitteet. Hoitoisuustiedon hyödyntämisen perusteet ovat sairaanhoitajien päivittäisessä sitoutumisessa ja luokitusaktiivisuudessa.