Peltotase maatilan ravinnevirtojen seurantakeinona
Karhunen, Kaija; Pellikainen, Elsi (2018)
Karhunen, Kaija
Pellikainen, Elsi
Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
2018
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046431
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046431
Tiivistelmä
Maatalouden aiheuttama ravinnehuuhtouma on merkittävä vesistöjen kuormittaja ja rehevöittäjä. Vesistökuormitusta on rajoitettu 1990-luvulta lähtien monin eri keinoin. Näitä ovat muun muassa viljelykasvien typpi- ja fosforilannoitukselle asetetut enimmäismäärät, nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja vapaaehtoinen ympäristökorvaus.
Ravinnetaselaskenta on menetelmä, jota voidaan käyttää maatilan sisäisten ja ulkoisten ravinnevirtojen seurannassa. Peltotase ottaa huomioon sekä peltolohkolle lisätyt, että sieltä sadon mukana poistuneet ravinnemäärät. Peltotase kuvaa viljelyn resurssitehokkuutta, jota maatila voi hyödyntää käytännön viljelytoimien ja lannoituksen suunnittelussa ja siten parantaa taloudellista kannattavuutta. Oulun seudun koulutuskuntayhtymän opetusmaatilalla Muhoksella tehtiin peltotaselaskelmat vuosilta 2013–2014 ja 2016–2017. Laskennassa käytettiin Excel-pohjaista Savonia-ammattikorkeakoulun kehittämää laskuria. Peltotaselaskennassa oli mukana tilan 14 lohkoa.
Peltotaseet vaihtelivat huomattavasti peltolohkoittain ja vuosittain, mutta olivat pääasiassa lähellä alueen keskiarvoja. Tärkein tuloksiin vaikuttava tekijä oli lannoitustason suhde satotasoon. Peltotaseiden seurannan jatkaminen lohko- ja kasvikohtaisesti mahdollistaa peltojen ravinnetalouden entistä paremman suunnittelun ja resurssien tehokkaamman käytön.
Ravinnetaselaskenta on menetelmä, jota voidaan käyttää maatilan sisäisten ja ulkoisten ravinnevirtojen seurannassa. Peltotase ottaa huomioon sekä peltolohkolle lisätyt, että sieltä sadon mukana poistuneet ravinnemäärät. Peltotase kuvaa viljelyn resurssitehokkuutta, jota maatila voi hyödyntää käytännön viljelytoimien ja lannoituksen suunnittelussa ja siten parantaa taloudellista kannattavuutta. Oulun seudun koulutuskuntayhtymän opetusmaatilalla Muhoksella tehtiin peltotaselaskelmat vuosilta 2013–2014 ja 2016–2017. Laskennassa käytettiin Excel-pohjaista Savonia-ammattikorkeakoulun kehittämää laskuria. Peltotaselaskennassa oli mukana tilan 14 lohkoa.
Peltotaseet vaihtelivat huomattavasti peltolohkoittain ja vuosittain, mutta olivat pääasiassa lähellä alueen keskiarvoja. Tärkein tuloksiin vaikuttava tekijä oli lannoitustason suhde satotasoon. Peltotaseiden seurannan jatkaminen lohko- ja kasvikohtaisesti mahdollistaa peltojen ravinnetalouden entistä paremman suunnittelun ja resurssien tehokkaamman käytön.