Vauhtia vastuullisuuteen – Naisten johtamiskoulutuksen vaikuttavuus
Lämsä, Anna-Maija; Keränen, Anne; Savela, Terttu (2018)
Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-158-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-158-6
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa vastuullisen johtamisen kehittämisestä ja sen vaikuttavuudesta. Selvityksen kohteena oli johtaja- ja yrittäjänaisille sekä asiantuntijoina toimiville naisille toteutettu vastuullisen johtamisen täydennyskoulutus, visionFactor-koulutusohjelma. Se toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulussa 2015–2016. Tarkoituksen toteuttamiseksi haastateltiin koulutuksen suorittaneita. Tutkimusongelma tiivistyy seuraaviin kysymyksiin: Millä tavoin haastateltavat kuvaavat käsityksensä vastuullisesta johtamisesta muuttuneen koulutuksen aikana? Miten haastateltavat kertovat koulutuksessa opittua vastuullista johtamista sovelletun käytäntöön työpaikalla?
Koulutuksen suorittaneesta 17 henkilöstä 14 henkilöä osallistui tutkimukseen (76 %). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tukena käytettiin laadulliseen tutkimukseen tarkoitettua Nnivo-tietokoneohjelmistoa.
Haastateltavien kokemukset tutkitusta koulutuksesta ja sen vaikuttavuudesta olivat pääosin myönteisiä. Ristiriitoja ja paineita osalle osallistujista aiheuttivat työn ja koulutuksen sekä perheen ja koulutuksen yhdistäminen. Perheen, erityisesti puolison rooli koettiin kuitenkin myös koulutuksen suorittamista tukevaksi. Tulokset osoittavat, että tutkitulla vastuullisen johtamisen oli vaikuttavuutta sekä koulutukseen osallistuneiden yksilöiden että heidän työpaikkojensa kannalta. Käsitys vastuullisuudesta monipuolistui perinteisemmän ympäristöä koskevan ulottuvuuden lisäksi sosiaalisen vastuullisuuden alueelle. Lisäksi monia, pääosin operatiivisen tason kehittämistoimia oli suunniteltu ja myös tehty työpaikoilla. Tutkimuksen perusteella voi arvioida, että naisten näkökulma johtamiseen ja yrittäjyyteen on legitimoitunut suomalaisessa työelämän kontekstissa.
Koulutuksen suorittaneesta 17 henkilöstä 14 henkilöä osallistui tutkimukseen (76 %). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tukena käytettiin laadulliseen tutkimukseen tarkoitettua Nnivo-tietokoneohjelmistoa.
Haastateltavien kokemukset tutkitusta koulutuksesta ja sen vaikuttavuudesta olivat pääosin myönteisiä. Ristiriitoja ja paineita osalle osallistujista aiheuttivat työn ja koulutuksen sekä perheen ja koulutuksen yhdistäminen. Perheen, erityisesti puolison rooli koettiin kuitenkin myös koulutuksen suorittamista tukevaksi. Tulokset osoittavat, että tutkitulla vastuullisen johtamisen oli vaikuttavuutta sekä koulutukseen osallistuneiden yksilöiden että heidän työpaikkojensa kannalta. Käsitys vastuullisuudesta monipuolistui perinteisemmän ympäristöä koskevan ulottuvuuden lisäksi sosiaalisen vastuullisuuden alueelle. Lisäksi monia, pääosin operatiivisen tason kehittämistoimia oli suunniteltu ja myös tehty työpaikoilla. Tutkimuksen perusteella voi arvioida, että naisten näkökulma johtamiseen ja yrittäjyyteen on legitimoitunut suomalaisessa työelämän kontekstissa.