Lapsentahtisen ensi-imetyksen avulla kohti toiveiden mukaista imetyskokemusta
Alian, Johanna; Makkonen, Marjo; Rainto, Satu (2018)
Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018081314477
Lähdeviite:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018081314477
Lähdeviite:
Alian J., Makkonen M., Rainto S., (2018). Lapsentahtisen ensi-imetyksen avulla kohti toiveiden mukaista imetyskokemusta. , Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk. URN:NBN:fi:amk-2018081314477
Tiivistelmä
Maidon saaminen on vastasyntyneelle elinehto. Ensimmäisten kuukausien ajan äidin oma maito on lapselle optimaalisin ravinnonlähde, sillä äidin keho sopeuttaa maidon koostumuksen lapsen tarpeita vastaavaksi. Vaikka imetyksen edistämiseksi on tehty Suomessa paljon töitä, eivät kansalliset imetystavoitteet toteudu. Syntymän jälkeisten tuntien tapahtumat ovat merkittäviä imetyksen käynnistymiselle. Lapsentahtisen ensi-imetyksen avulla imetys käynnistyy luonnollisesti. Lapsentahtinen ensi-imetys valikoitui tutkimuksen aiheeksi, sillä asiasta on vielä niukasti suomenkielistä tietoa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lapsentahtinen ensi-imetys, sen hyödyt sekä siihen yhteydessä olevat tekijät normaalin alatiesynnytyksen jälkeen. Tavoitteena oli saada suomenkielistä tietoa tutkittavasta aiheesta, mikä laajentaa hoitohenkilökunnan ymmärrystä aiheesta sekä sen hyödyistä äidille ja lapselle. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan vahvistaa äidin ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta sekä lisätä äidin imetysluottamusta. Tuloksia voidaan myös hyödyntää kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden kouluttamisessa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Aineistona käytettiin yhdeksää tutkimusta, jotka kerättiin neljästä kansainvälisestä elektronisesta tietokannasta. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lapsentahtinen ensi-imetys, sen hyödyt sekä siihen yhteydessä olevat tekijät normaalin alatiesynnytyksen jälkeen. Tavoitteena oli saada suomenkielistä tietoa tutkittavasta aiheesta, mikä laajentaa hoitohenkilökunnan ymmärrystä aiheesta sekä sen hyödyistä äidille ja lapselle. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan vahvistaa äidin ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta sekä lisätä äidin imetysluottamusta. Tuloksia voidaan myös hyödyntää kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden kouluttamisessa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Aineistona käytettiin yhdeksää tutkimusta, jotka kerättiin neljästä kansainvälisestä elektronisesta tietokannasta. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.