Maastohiihtäjien kokemukset kehon kuuntelutaidoista
Ukkonen, Saana (2018)
Ukkonen, Saana
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110616734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110616734
Tiivistelmä
Laadullisen opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia kehon kuuntelun merkitystä urheilussa ja urheilijana kehittymisessä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on arvostettu jo pitkään kovaa työntekoa, mikä näkyy myös urheilumaailmassa. Monilla on käsitys siitä, että mitä enemmän ja kovempaa harjoittelee sen kovempi kunto tulee. Kehon ja mielen tehdessä yhteistyötä molempiin on keskityttävä, jotta kehittyminen olisi mahdollista.
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää eritasoisten maastohiihtäjien kokemuksia kehon kuuntelutaidoista. Tutkimuksessani oli kolme tutkimusongelmaa, joissa selvitin maastohiihtäjien tietämystä kehon kuuntelusta, kehon kuuntelutaitojen kehittymistä ja niihin vaikuttaneita asioita sekä valmentajan merkitystä kehon kuuntelutaitojen oppimisessa.
Tutkimukseen osallistui kuusi maastohiihtäjää. Aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastateltavat olivat 16 – 24-vuotiaita ja jakautuivat valintavaiheen urheilijoihin, kansallisen tason urheilijoihin sekä kansainvälisen tason urheilijoihin. Jokaisesta vaiheesta haastattelin kahta urheilijaa. Työni on merkittävä liikunta-alan ammattilaisille ja etenkin valmentajille, sillä valmentajana olisi hyvä tietää, miten opettaa valmennettaville kehon kuuntelutaitoja.
Tutkimustulokset analysoin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Tärkeimmiksi tutkimustuloksiksi nousivat kokemusten vaikutus kehon kuuntelutaitojen kehittymiseen. Mitä enemmän kokemusta tavoitteellisesta urheilusta urheilijalla oli, sen paremmin urheilija osasi ottaa huomioon kehon tuntemukset. Myös vastoinkäymiset kuten sairastelut tai rasitusvammat olivat vaikuttaneet kehon kuuntelutaitojen kehittymiseen. Hyvän vuorovaikutussuhteen luominen valmentajan ja urheilijan välille, auttoi urheilijaa kehon kuuntelutaitojen oppimisessa. Valmentajan merkitys kehon kuuntelutaitojen oppimisessa korostui myös harjoitusten suunnittelussa urheilijan tuntemusten mukaan.
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää eritasoisten maastohiihtäjien kokemuksia kehon kuuntelutaidoista. Tutkimuksessani oli kolme tutkimusongelmaa, joissa selvitin maastohiihtäjien tietämystä kehon kuuntelusta, kehon kuuntelutaitojen kehittymistä ja niihin vaikuttaneita asioita sekä valmentajan merkitystä kehon kuuntelutaitojen oppimisessa.
Tutkimukseen osallistui kuusi maastohiihtäjää. Aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastateltavat olivat 16 – 24-vuotiaita ja jakautuivat valintavaiheen urheilijoihin, kansallisen tason urheilijoihin sekä kansainvälisen tason urheilijoihin. Jokaisesta vaiheesta haastattelin kahta urheilijaa. Työni on merkittävä liikunta-alan ammattilaisille ja etenkin valmentajille, sillä valmentajana olisi hyvä tietää, miten opettaa valmennettaville kehon kuuntelutaitoja.
Tutkimustulokset analysoin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Tärkeimmiksi tutkimustuloksiksi nousivat kokemusten vaikutus kehon kuuntelutaitojen kehittymiseen. Mitä enemmän kokemusta tavoitteellisesta urheilusta urheilijalla oli, sen paremmin urheilija osasi ottaa huomioon kehon tuntemukset. Myös vastoinkäymiset kuten sairastelut tai rasitusvammat olivat vaikuttaneet kehon kuuntelutaitojen kehittymiseen. Hyvän vuorovaikutussuhteen luominen valmentajan ja urheilijan välille, auttoi urheilijaa kehon kuuntelutaitojen oppimisessa. Valmentajan merkitys kehon kuuntelutaitojen oppimisessa korostui myös harjoitusten suunnittelussa urheilijan tuntemusten mukaan.