Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä
Editoija
Koivisto, Kaisa
Paaso, Leena
Alakulppi, Juha
Serlo, Kaijaleena
Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-165-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-165-4
Tiivistelmä
n, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus, yhdenvertaisuus, yksityiselämän- ja omaisuudensuoja sekä sosiaali- ja oikeusturva. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa muihin nähden eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Itsemääräämisoikeus kuuluu perusoikeusjärjestelmän yleisperusoikeuteen henkilökohtaisena vapautena ja koskemattomuutena suojaten ihmisen fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan.
Lapset, mielenterveyden ongelmista kärsivät ihmiset ja vammaiset sekä ikääntyneet kuuluvat haavoittuviin ryhmiin, joiden kohdalla perusoikeuksien turvaamiseen tarvitaan lain tasoisia ohjeita. Lisäksi naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien tasa-arvon toteutumiseen pitää edelleen myös Suomessa tehdä toimenpiteitä.
Lasten, nuorten ja perheiden sekä kaikkien ihmisten mielenterveyttä voidaan edistää sekä mielenterveyteen liittyviä riskejä ennaltaehkäistä kohdistamalla resursseja niihin kehitysyhteisöihin, missä lapset ja nuoret liikkuvat. Tällöin muun muassa koulut voisivat olla paikkoja, missä lasten ja nuorten hyvinvointi, vahvuudet, positiivinen ja kehitystä tukeva ilmapiiri ja dialogi näkyisi koulun jokapäiväisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa.
Lapsen kehityksen ja kasvun edellytys on varhaisen vuorovaikutuksen ja suojaavien kasvuolosuhteiden toteutuminen lapsuuden suhteissa. Ihmissuhdetyö perustuu vuorovaikutukseen, jossa voidaan saavuttaa ihmisten kokemuksellista eheyttä ja lisätä voimavaroja, olipa henkilö sitten hoidossa tai oppimassa.
Itsemääräämisoikeus kuuluu perusoikeusjärjestelmän yleisperusoikeuteen henkilökohtaisena vapautena ja koskemattomuutena suojaten ihmisen fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan.
Lapset, mielenterveyden ongelmista kärsivät ihmiset ja vammaiset sekä ikääntyneet kuuluvat haavoittuviin ryhmiin, joiden kohdalla perusoikeuksien turvaamiseen tarvitaan lain tasoisia ohjeita. Lisäksi naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien tasa-arvon toteutumiseen pitää edelleen myös Suomessa tehdä toimenpiteitä.
Lasten, nuorten ja perheiden sekä kaikkien ihmisten mielenterveyttä voidaan edistää sekä mielenterveyteen liittyviä riskejä ennaltaehkäistä kohdistamalla resursseja niihin kehitysyhteisöihin, missä lapset ja nuoret liikkuvat. Tällöin muun muassa koulut voisivat olla paikkoja, missä lasten ja nuorten hyvinvointi, vahvuudet, positiivinen ja kehitystä tukeva ilmapiiri ja dialogi näkyisi koulun jokapäiväisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa.
Lapsen kehityksen ja kasvun edellytys on varhaisen vuorovaikutuksen ja suojaavien kasvuolosuhteiden toteutuminen lapsuuden suhteissa. Ihmissuhdetyö perustuu vuorovaikutukseen, jossa voidaan saavuttaa ihmisten kokemuksellista eheyttä ja lisätä voimavaroja, olipa henkilö sitten hoidossa tai oppimassa.