Resursoinnin vaikutus Sortti-asemien asiakaspalveluun ja talouteen
Linko, Mikko (2018)
Linko, Mikko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111817398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111817398
Tiivistelmä
Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän Sortti-asemat ovat itsepalveluasemia, jotka muodostavat osan kuntayhtymän palveluista. Aseman henkilökunta vastaa kassatoiminnasta, asiakkaiden neuvomisesta ja aseman toiminnan kannalta välttämättömien tehtävien hoitamisesta. Insinöörityössä tutkittiin henkilöstöresurssien muutosten vaikutusta aseman asiakaspalveluun, jätelavojen lavapainoihin ja talouteen. Työn tavoitteena oli saada Sortti-asemien henkilöstön resursointiin tarvittavaa dataa.
Insinöörityössä suoritettiin ensin kattava nykytila-analyysi aseman toiminnasta, eri työtehtävistä ja eri asiakastyyppien palvelupoluista. Kun insinöörityön tavoitteeseen ja nykytila-analyysiin yhdistettiin asiakaspalvelun tietoperusta, saatiin luotua tutkimukselle asetelma. Tutkimus perustui neljään eri aineistoon, jotka olivat allekirjoittaneen havainnointi Sortti-asemalla, asiakkaiden haastattelututkimus, työntekijöiden haastattelututkimus ja jätelavojen kuormitustutkimus.
Tutkimuksesta saadut tulokset ja havainnoinnit yhdistettiin pohjatietoihin. Tuloksena saatiin paljon erilaista dataa asiakkaiden priorisoinnin kohteista, henkilökunnan kokemuksista sekä stressiä aiheuttaviin tilanteisiin että erilaisiin resurssiskenaarioihin ja henkilöstömäärän vaikutuksista lavapainoihin ja talouteen. Datan avulla saatiin vastauksia alkuperäisiin tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen perusteella lisäresurssien suurimmat hyödyt liittyvät toimintavarmuuden parantamiseen aktiivisten resurssien kasvun myötä. Päätelmien mukaan lisäresurssien käyttö on perusteltavinta niin asiakaspalvelun kuin taloudellisten asioiden suurien asiakasmäärien iltavuoroissa. Joustava muutamasta tuntityöntekijästä koostuva työntekijäpankki tarjoaisi sesonkiavun lisäksi tavan paikata työntekijöiden poissaoloja.
Insinöörityössä suoritettiin ensin kattava nykytila-analyysi aseman toiminnasta, eri työtehtävistä ja eri asiakastyyppien palvelupoluista. Kun insinöörityön tavoitteeseen ja nykytila-analyysiin yhdistettiin asiakaspalvelun tietoperusta, saatiin luotua tutkimukselle asetelma. Tutkimus perustui neljään eri aineistoon, jotka olivat allekirjoittaneen havainnointi Sortti-asemalla, asiakkaiden haastattelututkimus, työntekijöiden haastattelututkimus ja jätelavojen kuormitustutkimus.
Tutkimuksesta saadut tulokset ja havainnoinnit yhdistettiin pohjatietoihin. Tuloksena saatiin paljon erilaista dataa asiakkaiden priorisoinnin kohteista, henkilökunnan kokemuksista sekä stressiä aiheuttaviin tilanteisiin että erilaisiin resurssiskenaarioihin ja henkilöstömäärän vaikutuksista lavapainoihin ja talouteen. Datan avulla saatiin vastauksia alkuperäisiin tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen perusteella lisäresurssien suurimmat hyödyt liittyvät toimintavarmuuden parantamiseen aktiivisten resurssien kasvun myötä. Päätelmien mukaan lisäresurssien käyttö on perusteltavinta niin asiakaspalvelun kuin taloudellisten asioiden suurien asiakasmäärien iltavuoroissa. Joustava muutamasta tuntityöntekijästä koostuva työntekijäpankki tarjoaisi sesonkiavun lisäksi tavan paikata työntekijöiden poissaoloja.