Miten koulutus vastaa työelämän tarpeita? : Kyselytutkimus optikoille
Aerikkala, Sanni; Pohjola, Juuli; Vihersalo, Hanna (2018)
Aerikkala, Sanni
Pohjola, Juuli
Vihersalo, Hanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111917474
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111917474
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten optometrian tutkinto-ohjelma vastaa optisen alan työelämän tarpeita. Optometrian tutkinto-ohjelman käydessä akkreditointiprosessia, koulutuksen ja alan vastaavuuden kartoitus on ajankohtainen aihe. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Optometrian Ammattilaiset ry SOA:n kanssa.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää kyselytutkimuksen muodossa. Opinnäytetyötä varten laadittiin kyselytutkimus optikoille sähköisellä E-lomakkeella, jonka tarkoituksena oli kartoittaa työelämäoptikoiden näkemys optisesta alasta. Kyselyyn vastasi 103 optikkoa. Tulosten analysointiin käytettiin SPSS-ohjelmistoa. Optometrian tämänhetkistä tutkinto-ohjelmaa verrattiin kyselystä saatuihin tuloksiin.
Tuloksista saatiin selville, mistä optikon tyypillinen työviikko koostuu. Vastaajat laittoivat optikon työtehtäviä prioriteettijärjestykseen ja tuloksista nähtiin, mitä osaamisalueita optikot pitävät tärkeimpinä. Tyypillistä työviikkoa ja prioriteettijärjestystä käsittelevien kysymysten vastauksista selvitettiin myös, eroavatko vastaukset riippuen siitä, onko vastaajalla diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeudet vai ei. Optikoiden ajatukset lisäkoulutustarpeesta kartoitettiin. Optikoilta kysyttiin, millaisena he näkevät alansa tulevaisuuden ja millaista osaamista he odottavat valmistuvalla optometristilla olevan.
Optometrian tutkinto-ohjelmaan tarvitaan tulosten perusteella enemmän opetusta silmien takaosatutkimuksesta ja myyntityöstä. Myös erityistyölasien määrittämisen oikeuden saaminen koulutuksesta voisi olla opiskelijalle etu ja hyöty. Muiden kyselyssä käsiteltyjen osaamisalueiden osalta opetusta vaikuttaisi olevan riittävästi. Lisäkoulutustarpeen kartoitusta olisi voinut painottaa kyselyssä enemmän, sillä johtopäätöksissä viitattiin lisäkoulutusta käsittelevän kysymyksen tuloksiin arvioitua enemmän. Opinnäytetyön johtopäätökset perustuvat optikoiden mielipiteistä rakentuvaan kyselyyn. Mielipiteitä ei voi pitää faktatietona, joten kyselylle oli tärkeä saada riittävä otos. Riittävä otos perusjoukosta saatiin, joten vastauksia voitiin yleistää.
Lukija saa käsityksen optometriasta alana. Hän tietää optometrian tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman sisällön sekä sen, miten se vastaa työelämän tarpeisiin. Opinnäytetyö tarjoaa katsauksen tämän hetken työelämän tarpeista ja siitä, millaisena optikot alansa näkevät. Koska opinnäytetyö näyttää alan tilanteen vuonna 2018, voi myöhemmin tuotokseen palatessa huomata alassa tai optometrian tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää kyselytutkimuksen muodossa. Opinnäytetyötä varten laadittiin kyselytutkimus optikoille sähköisellä E-lomakkeella, jonka tarkoituksena oli kartoittaa työelämäoptikoiden näkemys optisesta alasta. Kyselyyn vastasi 103 optikkoa. Tulosten analysointiin käytettiin SPSS-ohjelmistoa. Optometrian tämänhetkistä tutkinto-ohjelmaa verrattiin kyselystä saatuihin tuloksiin.
Tuloksista saatiin selville, mistä optikon tyypillinen työviikko koostuu. Vastaajat laittoivat optikon työtehtäviä prioriteettijärjestykseen ja tuloksista nähtiin, mitä osaamisalueita optikot pitävät tärkeimpinä. Tyypillistä työviikkoa ja prioriteettijärjestystä käsittelevien kysymysten vastauksista selvitettiin myös, eroavatko vastaukset riippuen siitä, onko vastaajalla diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeudet vai ei. Optikoiden ajatukset lisäkoulutustarpeesta kartoitettiin. Optikoilta kysyttiin, millaisena he näkevät alansa tulevaisuuden ja millaista osaamista he odottavat valmistuvalla optometristilla olevan.
Optometrian tutkinto-ohjelmaan tarvitaan tulosten perusteella enemmän opetusta silmien takaosatutkimuksesta ja myyntityöstä. Myös erityistyölasien määrittämisen oikeuden saaminen koulutuksesta voisi olla opiskelijalle etu ja hyöty. Muiden kyselyssä käsiteltyjen osaamisalueiden osalta opetusta vaikuttaisi olevan riittävästi. Lisäkoulutustarpeen kartoitusta olisi voinut painottaa kyselyssä enemmän, sillä johtopäätöksissä viitattiin lisäkoulutusta käsittelevän kysymyksen tuloksiin arvioitua enemmän. Opinnäytetyön johtopäätökset perustuvat optikoiden mielipiteistä rakentuvaan kyselyyn. Mielipiteitä ei voi pitää faktatietona, joten kyselylle oli tärkeä saada riittävä otos. Riittävä otos perusjoukosta saatiin, joten vastauksia voitiin yleistää.
Lukija saa käsityksen optometriasta alana. Hän tietää optometrian tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman sisällön sekä sen, miten se vastaa työelämän tarpeisiin. Opinnäytetyö tarjoaa katsauksen tämän hetken työelämän tarpeista ja siitä, millaisena optikot alansa näkevät. Koska opinnäytetyö näyttää alan tilanteen vuonna 2018, voi myöhemmin tuotokseen palatessa huomata alassa tai optometrian tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.