Karsastuksen vaikutus sosiaaliseen vuorovaikutukseen karsastuspotilaan näkökulmasta
Haapakoski, Veera (2018)
Haapakoski, Veera
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112117714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112117714
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää karsastuspotilaiden kokemuksia ja karsastuksen merkitystä sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena on korostaa tietoisuutta karsastuksen vaikutuksista sosiaalisiin tilanteisiin ja ymmärtää hoidon tarve myös tilanteissa, jossa asiakkaalla ei ole näkemisen oireita.
Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ensin käsitteitä sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaaliset taidot ja suhteet. Katseen merkityksen kautta kerrotaan silmien yhteistoiminnasta ja niiden poikkeamasta eli karsastuksesta. Jälkimmäisessä osiossa teoria kohtaa empirian, kun aiheesta tehty kyselytutkimus, sen tulokset ja johtopäätökset esitellään. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Silmäaseman Helsingin Silmäsairaalan kanssa. Aineiston keräämisen apuvälineenä käytettiin haastattelulomaketta. Yksisivuinen haastattelulomake jaettiin 13:lle karsastuspotilaalle ortoptistien toimesta touko-kesä- ja elo-syyskuussa 2018. Kohderyhmäksi valittiin hoidon piirissä olevia täysi-ikäisiä karsastuspotilaita riippumatta karsastustyypistä. Haastattelulomake koostui strukturoiduista ja avoimista kysymyksistä. Haastattelulomakkeeseen vastanneista kymmenen vastausta hyväksyttiin aineiston analysointiin mukaan (n=10). Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teemojen avulla saatiin vastaus tutkimuskysymyksiin.
Tuloksissa huomattiin karsastuksen vaikuttavan sosiaaliseen vuorovaikutukseen laajalti erilaisissa tilanteissa. Karsastuksen vaikutukset sosiaalisiin tilanteisiin ilmenivät erityisesti hankaluutena katsoa silmiin, katsekontaktin ja valokuvissa olemisen välttelynä. Karsastuksesta johtuva epävarmuus vaikutti muun muassa työelämään ja yksilön itsetuntoon. Puolet vastaajista kertoivat välttelevänsä sosiaalisia tilanteita karsastuksen vuoksi. Karsastustyypillä ja sukupuolella ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta kokemuksiin. Vastaajat, joilla ei ilmaantunut näkemisen oireita, kokivat karsastuksen ulkoisen vaikutuksen voimakkaammin. Opinnäytetyön tuloksissa huomattiin olevan yhtäläisyyksiä aikaisempien tutkimusten kanssa. Tämä työ on tarpeellinen, sillä Suomessa vastaavaa tutkimusta on tehty vähän suhteessa ulkomaihin.
Johtopäätöksenä voidaan huomata, että karsastuksella on negatiivisia vaikutuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Vaikutukset ovat aina yksilöllisiä, mutta vastauksissa toistuivat samat teemat. Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa karsastuspotilaiden hoidon kehittämiseen.
Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ensin käsitteitä sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaaliset taidot ja suhteet. Katseen merkityksen kautta kerrotaan silmien yhteistoiminnasta ja niiden poikkeamasta eli karsastuksesta. Jälkimmäisessä osiossa teoria kohtaa empirian, kun aiheesta tehty kyselytutkimus, sen tulokset ja johtopäätökset esitellään. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Silmäaseman Helsingin Silmäsairaalan kanssa. Aineiston keräämisen apuvälineenä käytettiin haastattelulomaketta. Yksisivuinen haastattelulomake jaettiin 13:lle karsastuspotilaalle ortoptistien toimesta touko-kesä- ja elo-syyskuussa 2018. Kohderyhmäksi valittiin hoidon piirissä olevia täysi-ikäisiä karsastuspotilaita riippumatta karsastustyypistä. Haastattelulomake koostui strukturoiduista ja avoimista kysymyksistä. Haastattelulomakkeeseen vastanneista kymmenen vastausta hyväksyttiin aineiston analysointiin mukaan (n=10). Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teemojen avulla saatiin vastaus tutkimuskysymyksiin.
Tuloksissa huomattiin karsastuksen vaikuttavan sosiaaliseen vuorovaikutukseen laajalti erilaisissa tilanteissa. Karsastuksen vaikutukset sosiaalisiin tilanteisiin ilmenivät erityisesti hankaluutena katsoa silmiin, katsekontaktin ja valokuvissa olemisen välttelynä. Karsastuksesta johtuva epävarmuus vaikutti muun muassa työelämään ja yksilön itsetuntoon. Puolet vastaajista kertoivat välttelevänsä sosiaalisia tilanteita karsastuksen vuoksi. Karsastustyypillä ja sukupuolella ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta kokemuksiin. Vastaajat, joilla ei ilmaantunut näkemisen oireita, kokivat karsastuksen ulkoisen vaikutuksen voimakkaammin. Opinnäytetyön tuloksissa huomattiin olevan yhtäläisyyksiä aikaisempien tutkimusten kanssa. Tämä työ on tarpeellinen, sillä Suomessa vastaavaa tutkimusta on tehty vähän suhteessa ulkomaihin.
Johtopäätöksenä voidaan huomata, että karsastuksella on negatiivisia vaikutuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Vaikutukset ovat aina yksilöllisiä, mutta vastauksissa toistuivat samat teemat. Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa karsastuspotilaiden hoidon kehittämiseen.