Asiakkaan ohjautuminen psykososiaaliseen kuntoutukseen toimintakyvyn vahvistamiseksi Eksotessa
Taskula, Maiju (2018)
Taskula, Maiju
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718549
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää asiakkaan ohjautumista psykososiaaliseen kuntoutukseen Toimintakeskus Veturiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanotoilta. Tavoitteena oli mielenterveys- ja päihdeasiakkaan toimintakyvyn vahvistaminen. Kehittämistyön tarkoitus nojasi vahvasti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) strategiaan, missä kuntoutuksen ja palveluprosessien kehittäminen sekä rajapinnoilla tehtävä yhteistyö nähdään tärkeänä. Tavoite oli Eksoten ”toimintakykyisenä kotona” -vision mukainen.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena ja aineisto kerättiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin ryhmämuotoisena teemahaastatteluna mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Toinen vaihe toteutettiin yhteiskehittelynä hoito- ja kuntoutushenkilökunnasta sekä kokemusasiantuntijoista kootussa kehittäjäryhmässä. Kolmas aineistonkeruuvaihe järjestettiin yhteiskehittelynä kehittäjäryhmälle, joka muodostui ryhmähaastatteluun osallistuneista asiakkaista, hoito- ja kuntoutushenkilökunnasta sekä kokemusasiantuntijoista. Kehittämistilaisuuksista saadut aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuotoksena kehittämisestä syntyi kuvaus asiakkaan ohjautumisesta psykososiaaliseen kuntoutukseen, mielenterveys- ja päihdevastaanotoilta Toimintakeskus Veturiin.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella voidaan todeta, että psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautumisessa olennaisinta on asiakkaan aktiivinen toimijuus ja sen tukeminen, työntekijyys, turvallisuus, tukiverkosto, kuntoutustarpeen tunnistaminen, kuntoutussuunnitelman laatiminen, kuntoutuspalvelut, oikea-aikainen kuntoutus sekä leimautumisen pelko. Tuloksissa korostuivat yksilön ja turvallisen ympäristön, eli asiakkaan, työntekijän ja tukiverkoston, välinen suhde ennen kuntoutukseen ohjautumisen, eli kuntoutustarpeen arvioinnin, kuntoutussuunnitelman laadinnan ja kuntoutuspalveluiden valinnan, käynnistymistä. Aktiivista toimijuutta tukeva ohjautuminen edellyttää kuntoutustarpeen tunnistamisen ja asiakkaan kanssa yhdessä laaditun kuntoutussuunnitelman, jota hyödynnetään kuntoutuspalveluiden valinnassa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautumisessa asiakkaan aktiivisen toimijuuden tukeminen sekä yksilön, ympäristön ja kuntoutuksen välinen vuorovaikutus mahdollistaa asiakkaan toimintakyvyn vahvistumisen.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena ja aineisto kerättiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin ryhmämuotoisena teemahaastatteluna mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Toinen vaihe toteutettiin yhteiskehittelynä hoito- ja kuntoutushenkilökunnasta sekä kokemusasiantuntijoista kootussa kehittäjäryhmässä. Kolmas aineistonkeruuvaihe järjestettiin yhteiskehittelynä kehittäjäryhmälle, joka muodostui ryhmähaastatteluun osallistuneista asiakkaista, hoito- ja kuntoutushenkilökunnasta sekä kokemusasiantuntijoista. Kehittämistilaisuuksista saadut aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuotoksena kehittämisestä syntyi kuvaus asiakkaan ohjautumisesta psykososiaaliseen kuntoutukseen, mielenterveys- ja päihdevastaanotoilta Toimintakeskus Veturiin.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella voidaan todeta, että psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautumisessa olennaisinta on asiakkaan aktiivinen toimijuus ja sen tukeminen, työntekijyys, turvallisuus, tukiverkosto, kuntoutustarpeen tunnistaminen, kuntoutussuunnitelman laatiminen, kuntoutuspalvelut, oikea-aikainen kuntoutus sekä leimautumisen pelko. Tuloksissa korostuivat yksilön ja turvallisen ympäristön, eli asiakkaan, työntekijän ja tukiverkoston, välinen suhde ennen kuntoutukseen ohjautumisen, eli kuntoutustarpeen arvioinnin, kuntoutussuunnitelman laadinnan ja kuntoutuspalveluiden valinnan, käynnistymistä. Aktiivista toimijuutta tukeva ohjautuminen edellyttää kuntoutustarpeen tunnistamisen ja asiakkaan kanssa yhdessä laaditun kuntoutussuunnitelman, jota hyödynnetään kuntoutuspalveluiden valinnassa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautumisessa asiakkaan aktiivisen toimijuuden tukeminen sekä yksilön, ympäristön ja kuntoutuksen välinen vuorovaikutus mahdollistaa asiakkaan toimintakyvyn vahvistumisen.