Mielekäs ja turvallinen kotona asuminen : Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia
Ropponen, Anna; Ollikainen, Mariia (2018)
Ropponen, Anna
Ollikainen, Mariia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818773
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818773
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää kotihoidon asiakkaan näkökulmasta, mitkä asiat tukevat heidän mielekästä ja turvallista kotona asumistaan Hämeenlinnassa ja mitkä asiat vaikuttavat heidän yksinäisyyden kokemukseensa. Lisäksi haluamme selvittää, mitä mieltä ikääntyneet ovat geronteknologiasta kotiympäristössä ja millaista geronteknologiaa he olisivat valmiita käyttämään. Opinnäytetyön tavoitteena on laajentaa ymmärrystä ikäihmisen kokemuksesta, jotta palveluohjauksessa voitaisiin yhä paremmin rakentaa kotona asuvan iäkkään asiakkaan tukiverkostoa kullekin yksilöllisesti sopivaksi. Tämä kytkeytyy myös osaksi Hämeenlinnan kaupungin strategista tavoitetta aktivoida kansalaisia, asiakkaita, läheisiä, kolmannen sektorin toimijoita, vapaaehtoistoimijoita ja yrityksiä huolehtimaan omasta ja läheisten hyvinvoinnista. Pyrimme tuomaan yhteistyökumppanillemme Hämeenlinnan kaupungille tietoa vanhuspalveluiden kehittämistyöhön.
Opinnäytetyömme on toteutettu laadullisen tutkimusotteen periaattein. Kohderyhmänä on Hämeenlinnan kaupungin kotihoidon asiakkaita neljältä eri kotihoidon alueelta. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelua ohjaavina teemoina olivat yksinäisyys, geronteknologia ja mielekäs arki. Haastattelimme kuutta kotihoidon asiakasta. Haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan haastateltavat eivät enemmälti kokeneet yksinäisyyttä eivätkä turvattomuutta. Haastateltaville geronteknologia oli melko vieras käsite, eikä heillä ollut siitä vielä juurikaan kokemusta kuin turvapuhelimen käytön osalta. Yllättävää oli, että haastateltavat eivät tunteneet vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Haastateltavien mielestä läheisillä ja naapureilla oli suuri merkitys mielekkään arjen toteutumiseen. Haastateltavat olivat tyytyväisiä kaupungin kotihoitoon, mutta nostivat kehitysideoiksi muun muassa hoitajien liialliseen vaihtuvuuteen puuttumisen, tukipalveluiden laadun parantamisen ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksien tutuiksi tekemisen.
Johtopäätöksinä voidaan nähdä, että kotihoito ja sen tukipalvelut mahdollistavat ikäihmisen kotona asumisen. Tämän lisäksi läheiset ovat merkittävä voimavara. Erilaiset apuvälineet tukivat toimintakykyä, mutta geronteknologiset sovellukset voisivat tulevaisuudessa tuoda uudenlaisia kuntouttamisen ja sosiaalisuuden mahdollisuuksia. Vanhuspalvelun kehittämistyössä voitaisiin rakentaa yhteisöllisyyttä, esteettömyyttä, tiedottamista sekä tavoitettavuutta edelleen koko kaupunkirakenteen lisäksi myös palveluohjauksen kentällä.
Opinnäytetyömme on toteutettu laadullisen tutkimusotteen periaattein. Kohderyhmänä on Hämeenlinnan kaupungin kotihoidon asiakkaita neljältä eri kotihoidon alueelta. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelua ohjaavina teemoina olivat yksinäisyys, geronteknologia ja mielekäs arki. Haastattelimme kuutta kotihoidon asiakasta. Haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan haastateltavat eivät enemmälti kokeneet yksinäisyyttä eivätkä turvattomuutta. Haastateltaville geronteknologia oli melko vieras käsite, eikä heillä ollut siitä vielä juurikaan kokemusta kuin turvapuhelimen käytön osalta. Yllättävää oli, että haastateltavat eivät tunteneet vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Haastateltavien mielestä läheisillä ja naapureilla oli suuri merkitys mielekkään arjen toteutumiseen. Haastateltavat olivat tyytyväisiä kaupungin kotihoitoon, mutta nostivat kehitysideoiksi muun muassa hoitajien liialliseen vaihtuvuuteen puuttumisen, tukipalveluiden laadun parantamisen ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksien tutuiksi tekemisen.
Johtopäätöksinä voidaan nähdä, että kotihoito ja sen tukipalvelut mahdollistavat ikäihmisen kotona asumisen. Tämän lisäksi läheiset ovat merkittävä voimavara. Erilaiset apuvälineet tukivat toimintakykyä, mutta geronteknologiset sovellukset voisivat tulevaisuudessa tuoda uudenlaisia kuntouttamisen ja sosiaalisuuden mahdollisuuksia. Vanhuspalvelun kehittämistyössä voitaisiin rakentaa yhteisöllisyyttä, esteettömyyttä, tiedottamista sekä tavoitettavuutta edelleen koko kaupunkirakenteen lisäksi myös palveluohjauksen kentällä.