Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla
Honkanen, Hilkka (2018)
Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-166-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-166-1
Tiivistelmä
Pohjois-Pohjanmaa kuuluu Suomen sairaimpiin maakuntiin. Suurten kaupunkien listalla Oulu pitää kärkisijaa sairastavuudessa. Sairauksista tyypillisimpiä ovat Pohjois- ja Itä-Suomelle tyypilliset kansansairaudet, erityisesti diabetes, verenpainetauti, sepelvaltimotauti sekä mielenterveys- ja dementiasairaudet.
Korkea sairastavuus johtaa siihen, että oululaiset eläköityvät keskimäärin kolme vuotta nuorempina kuin muiden suurten kaupunkien asukkaat. Terveysvalinnat ja elintavat, kuten ravitsemus, liikunta ja päihteiden käyttö ovat useiden kansantautien merkittäviä syytekijöitä ja aiheuttavat huomattavan osan estettävissä olevasta sairastavuudesta.
Elintavat muovautuvat pitkälti jo varhaislapsuudessa, mutta niiden vaikutus sairastavuuteen näkyy vasta vuosikymmenien päästä. Elämäntapoihin ja yksilöiden terveysvalintoihin vaikuttaminen on merkittävä mahdollisuus väestön terveyden edistämisessä, jossa terveydenhoitajien ammattiryhmä on avainasemassa. Maakuntatasolla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monen tahon yhteistyötä, jossa jokaisella on paikkansa – se on vain löydettävä.
Onko terveydenhoitajakoulutus löytänyt paikkansa tässä työssä? Onko se uudistunut rinnan yhteiskunnallisten ja työelämässä tapahtuvien muutosten kanssa? Tämä jääköön lukijan arvioitavaksi tämän julkaisun artikkelien pohjalta. Julkaisussa on kolme teema-aluetta: uudistuva terveydenhoitajakoulutus, palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen sekä alueella meneillään oleva kehittämistyö.
Korkea sairastavuus johtaa siihen, että oululaiset eläköityvät keskimäärin kolme vuotta nuorempina kuin muiden suurten kaupunkien asukkaat. Terveysvalinnat ja elintavat, kuten ravitsemus, liikunta ja päihteiden käyttö ovat useiden kansantautien merkittäviä syytekijöitä ja aiheuttavat huomattavan osan estettävissä olevasta sairastavuudesta.
Elintavat muovautuvat pitkälti jo varhaislapsuudessa, mutta niiden vaikutus sairastavuuteen näkyy vasta vuosikymmenien päästä. Elämäntapoihin ja yksilöiden terveysvalintoihin vaikuttaminen on merkittävä mahdollisuus väestön terveyden edistämisessä, jossa terveydenhoitajien ammattiryhmä on avainasemassa. Maakuntatasolla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monen tahon yhteistyötä, jossa jokaisella on paikkansa – se on vain löydettävä.
Onko terveydenhoitajakoulutus löytänyt paikkansa tässä työssä? Onko se uudistunut rinnan yhteiskunnallisten ja työelämässä tapahtuvien muutosten kanssa? Tämä jääköön lukijan arvioitavaksi tämän julkaisun artikkelien pohjalta. Julkaisussa on kolme teema-aluetta: uudistuva terveydenhoitajakoulutus, palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen sekä alueella meneillään oleva kehittämistyö.