Hoitohenkilökunnan preanalyyttinen osaaminen verinäytteenotossa
Otva, Maria (2018)
Otva, Maria
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020795
Tiivistelmä
Laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttinen vaihe sisältää monia virheille alttiita toimintoja. Hoitohenkilökunta voi siten omalla toiminnallaan verinäytteenotossa vaikuttaa merkittävästi virheiden vähenemiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla, millaista hoitohenkilökunnan preanalyyttinen osaaminen on verinäytteenotossa ja mitä erityispiirteitä siihen liittyy. Työn tutkimuskysymyksenä oli: Millaista on hoitohenkilökunnan preanalyyttinen osaaminen verinäytteenotossa?
Aineiston keruu toteutettiin kevään ja kesän 2018 aikana. Aineisto on kerätty kolmesta eri tietokannasta: Ovid Medline, Cinahl ja Academic Search Elite. Lisäksi aineistoa etsittiin manuaalisesti.
Aineiston valinta perustui etukäteen määriteltyihin sisään- ja poissulkukriteereihin. Tutkimusten laatu arvioitiin Joanna Briggs Instituutin JBI-arviointikriteereiden avulla. Lopullinen aineisto koostui 14 tieteellisestä tutkimusartikkelista, jotka on julkaistu vuosina 2008-2017. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena hoitohenkilökunnan preanalyyttisen osaamisen verinäytteenotossa todettiin koostuvan seuraavista kuudesta osa-alueesta: koulutus ja perehdytys, virheiden tunnistaminen ja raportointi, laadunvalvonnan toiminnot, työyhteisön toimintojen johtaminen, työntekijän inhimilliset ominaisuudet ja kokemukset sekä jatkuva parantaminen. Mikäli jokin näistä osa-alueista ei ole kunnossa, sen voidaan olettaa heikentävän hoitohenkilökunnan preanalyyttista osaamista verinäytteenotossa.
Johtopäätöksenä todetaan, että hoitohenkilökunnan preanalyyttisen osaamisen varmistamiseksi koulutuksen ja perehdytyksen toimintatapoja tulee yhtenäistää etenkin laboratorion ulkopuolella tapahtuvan näytteenoton osalta. Hoitohenkilökunnan preanalyyttista osaamista verinäytteenotossa voidaan parhaiten edistää laadunvalvonnan toimintoja kehittämällä. Tietoa preanalyyttisten tekijöiden vaikutuksista tutkimustuloksiin tulee lisätä terveydenhuollossa moniammatillisen yhteistyön ja avoimen kommunikaation avulla.
Aineiston keruu toteutettiin kevään ja kesän 2018 aikana. Aineisto on kerätty kolmesta eri tietokannasta: Ovid Medline, Cinahl ja Academic Search Elite. Lisäksi aineistoa etsittiin manuaalisesti.
Aineiston valinta perustui etukäteen määriteltyihin sisään- ja poissulkukriteereihin. Tutkimusten laatu arvioitiin Joanna Briggs Instituutin JBI-arviointikriteereiden avulla. Lopullinen aineisto koostui 14 tieteellisestä tutkimusartikkelista, jotka on julkaistu vuosina 2008-2017. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena hoitohenkilökunnan preanalyyttisen osaamisen verinäytteenotossa todettiin koostuvan seuraavista kuudesta osa-alueesta: koulutus ja perehdytys, virheiden tunnistaminen ja raportointi, laadunvalvonnan toiminnot, työyhteisön toimintojen johtaminen, työntekijän inhimilliset ominaisuudet ja kokemukset sekä jatkuva parantaminen. Mikäli jokin näistä osa-alueista ei ole kunnossa, sen voidaan olettaa heikentävän hoitohenkilökunnan preanalyyttista osaamista verinäytteenotossa.
Johtopäätöksenä todetaan, että hoitohenkilökunnan preanalyyttisen osaamisen varmistamiseksi koulutuksen ja perehdytyksen toimintatapoja tulee yhtenäistää etenkin laboratorion ulkopuolella tapahtuvan näytteenoton osalta. Hoitohenkilökunnan preanalyyttista osaamista verinäytteenotossa voidaan parhaiten edistää laadunvalvonnan toimintoja kehittämällä. Tietoa preanalyyttisten tekijöiden vaikutuksista tutkimustuloksiin tulee lisätä terveydenhuollossa moniammatillisen yhteistyön ja avoimen kommunikaation avulla.