Sepelvaltimotautidiagnoosin saaneet asiakkaat ja heidän hoitopolkunsa
Jokelainen-Vääräniemi, Kirsi; Kyllönen, Hanneliisa; Koivunen, Kirsi; Kajula, Outi; Henner, Anja (2019)
Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902182450
Lähdeviite:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902182450
Lähdeviite:
Jokelainen-Vääräniemi K., Kyllönen H., Koivunen K., Kajula O., Henner A., (2019). Sepelvaltimotautidiagnoosin saaneet asiakkaat ja heidän hoitopolkunsa. , Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk. URN:NBN:fi:amk-201902182450
Tiivistelmä
Sepelvaltimotauti on maailmanlaajuisesti esiintyvä kansantauti, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysiseen ja psyykkisen toimintakykyyn. Sepelvaltimotaudin diagnostiikka ja hoito kuormittavat sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa. Tärkeää onkin taudin etenemisen ehkäisy ja suuren riskin potilaiden varhainen löytäminen.
Tässä artikkelissa kuvataan kvantitatiivista retrospektiivista rekisteritutkimusta, jonka tarkoituksena oli selvittää KARDIO-rekisterin ja sairauskertomuksien tietojen perusteella ominaispiirteitä ja hoitopolkuja sellaisille asiakkaille, jotka olivat käyneet vuoden 2016 aikana Oulun yliopistollisessa sairaalassa sydämen sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ja joilla oli todettu olevan sepelvaltimotauti.
Tutkimusaineisto (n = 607) tallennettiin Excel -taulukkolaskentaohjelmalla ja analysointi suoritettiin SPSS -tilastointiohjelmalla. Tulosten perusteella luotiin kaksi sukupuolen mukaan painottunutta profiilia. Tyypillisen miespuolisen asiakkaan ikä oli 68 vuotta ja naisasiakkaan 72 vuotta. Tyypillinen miespuolinen asiakas työskenteli tai oli työskennellyt rakennus-, korjaus- tai valmistustyöntekijänä ja naispuolinen asiakas palvelu- tai myyntityöntekijänä. Kummankin sukupuolen tyypillisellä edustajalla oli kohonneita kolesteroliarvoja, verenpainetautia sekä sukurasitusta sepelvaltimotaudin suhteen, mutta kumpikaan ei sairastanut diabetesta eikä tupakoinut. Tyypillisesti hoidontarve syntyi rintakivun ja/tai hengenahdistuksen kokemuksesta rasituksessa (ja/tai levossa). Hoitoon hakeuduttiin terveyskeskukseen, sairaalan poliklinikalle tai lääkäriasemalle. Osa kovaa kipua kokeneista soitti itse hätäkeskukseen. Hoitava lääkäri teki asiakkaalle kliinisen tutkimuksen, haastattelun ja heidän sydämensä toimintaa tutkittiin sydänfilmin (EKG) avulla. Mikäli lääkitystä ja elämäntapojen tarkastamista ei pidetty riittävinä, tehtiin lähete varjoainekuvaukseen.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sepelvaltimotaudin kuvantamisen kehittämistyössä sekä asiakkaiden hoitoprosessien ja asiakasohjauksen kehittämisessä.
Tässä artikkelissa kuvataan kvantitatiivista retrospektiivista rekisteritutkimusta, jonka tarkoituksena oli selvittää KARDIO-rekisterin ja sairauskertomuksien tietojen perusteella ominaispiirteitä ja hoitopolkuja sellaisille asiakkaille, jotka olivat käyneet vuoden 2016 aikana Oulun yliopistollisessa sairaalassa sydämen sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ja joilla oli todettu olevan sepelvaltimotauti.
Tutkimusaineisto (n = 607) tallennettiin Excel -taulukkolaskentaohjelmalla ja analysointi suoritettiin SPSS -tilastointiohjelmalla. Tulosten perusteella luotiin kaksi sukupuolen mukaan painottunutta profiilia. Tyypillisen miespuolisen asiakkaan ikä oli 68 vuotta ja naisasiakkaan 72 vuotta. Tyypillinen miespuolinen asiakas työskenteli tai oli työskennellyt rakennus-, korjaus- tai valmistustyöntekijänä ja naispuolinen asiakas palvelu- tai myyntityöntekijänä. Kummankin sukupuolen tyypillisellä edustajalla oli kohonneita kolesteroliarvoja, verenpainetautia sekä sukurasitusta sepelvaltimotaudin suhteen, mutta kumpikaan ei sairastanut diabetesta eikä tupakoinut. Tyypillisesti hoidontarve syntyi rintakivun ja/tai hengenahdistuksen kokemuksesta rasituksessa (ja/tai levossa). Hoitoon hakeuduttiin terveyskeskukseen, sairaalan poliklinikalle tai lääkäriasemalle. Osa kovaa kipua kokeneista soitti itse hätäkeskukseen. Hoitava lääkäri teki asiakkaalle kliinisen tutkimuksen, haastattelun ja heidän sydämensä toimintaa tutkittiin sydänfilmin (EKG) avulla. Mikäli lääkitystä ja elämäntapojen tarkastamista ei pidetty riittävinä, tehtiin lähete varjoainekuvaukseen.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sepelvaltimotaudin kuvantamisen kehittämistyössä sekä asiakkaiden hoitoprosessien ja asiakasohjauksen kehittämisessä.