Vantaan yläkoulujen oppilashuollon työntekijöiden kokemukset HYKS Varhain-konsultaatiosta
Pulli, Saana; Wilkman, Pauliina (2019)
Pulli, Saana
Wilkman, Pauliina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904235791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904235791
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa laadullisin menetelmin Vantaan yläkoulujen oppilashuollon työntekijöiden kokemuksia HYKS Varhain-konsultaatiosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota HYKS Varhain-konsultaatio pystyy hyödyntämään toiminnan kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Vantaan Varhain-työryhmän kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla, joihin osallistui kolme koulukuraattoria (n=3). Opinnäytetyöllä pyrittiin vastaamaan siihen, minkälaisena oppilashuollon työntekijät kokevat HYKS Varhain-konsultaation kanssa tehtävän yhteistyön ja minkälaista tukea ja osaamista he kaipaisivat lisää omaan työhönsä nuorten mielenterveysongelmien hoidossa. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksista kävi ilmi, että HYKS Varhain-konsultaatiota pidettiin toimivana palveluna ja sille koettiin olevan tarvetta oppilashuollossa. Oppilashuollon ja HYKS Varhain-konsultaation välinen yhteistyö koettiin hyvänä ja työnjako selkeänä. Palvelu oli nopeasti ja helposti saavutettavissa. Erityisesti palvelun jalkautuminen ja liikkuva työmuoto koettiin työskentelyn kannalta hyödyllisenä. Konsultaatiosta vaikutti olevan konkreettista hyötyä niin nuorelle kuin konsultaatiota käyttäneelle oppilashuollon työntekijälle. Osa haastateltavista koki tarvitsevansa lisää tukea ja osaamista nuorten voinnin tukemiseen tilanteissa, joissa jatkohoitoon ohjautumista joutui odottamaan. Haastatteluissa nousi esille huoli palveluiden saatavuuden alueellisista eroista, pitkistä jonoista hoitopaikkoihin sekä resurssien puutteesta nuorten mielenterveyspalveluissa. Kaikki haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että resursseja nuorten mielenterveysongelmien hoitoon tarvitaan lisää.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erikoissairaanhoidon tarjoamalle nuorisopsykiatriselle konsultaatiolle on tarvetta ja kysyntää oppilashuollossa. Opinnäytetyön tuloksia tarkastellessa tuli ilmi, että haastatteluihin osallistuneilla koulukuraattoreilla oli hieman eriäviä käsityksiä siitä, missä määrin ja millä tavalla nuorten mielenterveysongelmien hoito kuuluu koulukuraattorin työhön. Opinnäytetyön tulokset tukevat siis jossain määrin käsitystä siitä, että ammattilaistenkin kesken saattaa olla epäselvää, kenelle hoitovastuu nuoresta kuuluu, kun on kyse mielenterveysongelmien hoidosta. Käytännön työn kannalta tämä on merkittävä huomio ja selkeä kehittämiskohde.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla, joihin osallistui kolme koulukuraattoria (n=3). Opinnäytetyöllä pyrittiin vastaamaan siihen, minkälaisena oppilashuollon työntekijät kokevat HYKS Varhain-konsultaation kanssa tehtävän yhteistyön ja minkälaista tukea ja osaamista he kaipaisivat lisää omaan työhönsä nuorten mielenterveysongelmien hoidossa. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksista kävi ilmi, että HYKS Varhain-konsultaatiota pidettiin toimivana palveluna ja sille koettiin olevan tarvetta oppilashuollossa. Oppilashuollon ja HYKS Varhain-konsultaation välinen yhteistyö koettiin hyvänä ja työnjako selkeänä. Palvelu oli nopeasti ja helposti saavutettavissa. Erityisesti palvelun jalkautuminen ja liikkuva työmuoto koettiin työskentelyn kannalta hyödyllisenä. Konsultaatiosta vaikutti olevan konkreettista hyötyä niin nuorelle kuin konsultaatiota käyttäneelle oppilashuollon työntekijälle. Osa haastateltavista koki tarvitsevansa lisää tukea ja osaamista nuorten voinnin tukemiseen tilanteissa, joissa jatkohoitoon ohjautumista joutui odottamaan. Haastatteluissa nousi esille huoli palveluiden saatavuuden alueellisista eroista, pitkistä jonoista hoitopaikkoihin sekä resurssien puutteesta nuorten mielenterveyspalveluissa. Kaikki haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että resursseja nuorten mielenterveysongelmien hoitoon tarvitaan lisää.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erikoissairaanhoidon tarjoamalle nuorisopsykiatriselle konsultaatiolle on tarvetta ja kysyntää oppilashuollossa. Opinnäytetyön tuloksia tarkastellessa tuli ilmi, että haastatteluihin osallistuneilla koulukuraattoreilla oli hieman eriäviä käsityksiä siitä, missä määrin ja millä tavalla nuorten mielenterveysongelmien hoito kuuluu koulukuraattorin työhön. Opinnäytetyön tulokset tukevat siis jossain määrin käsitystä siitä, että ammattilaistenkin kesken saattaa olla epäselvää, kenelle hoitovastuu nuoresta kuuluu, kun on kyse mielenterveysongelmien hoidosta. Käytännön työn kannalta tämä on merkittävä huomio ja selkeä kehittämiskohde.