Alle kouluikäisten lasten päivystystilanteet - hoitohenkilökunnan osaaminen
Niskanen, Eeva; Niskanen, Noora; Ylönen, Henna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060715423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060715423
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli erään pohjoissavolaisen perusterveydenhuollon päivystys.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päivystyksen hoitohenkilökunnan osaamisen tasoa lasten yleisimmissä
päivystystilanteissa heidän tietojensa pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota hyödynnetään hoitohenkilökunnan täydennyskoulutuksessa ja osaamisen kehittämisessä sekä päivystyshoidon laadun parantamisessa.
Tutkimukseen osallistui koko erään pohjoissavolaisen perusterveydenhuollon päivystyksen hoitohenkilökunta.
Kyselyyn vastasi 12 henkilöä, jotka koostuivat sairaanhoitajista, lääkintävahtimestareista sekä lähihoitajista. Tutkimus toteutettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Kysely sisälsi suljettuja kysymyksiä
neljästä osa-alueesta: alle kouluikäisten lasten kliinisen-, hengenahdistuksen-, kuumeen- sekä haavanhoidon
osalta. Kysely sisälsi lisäksi kolme avointa kysymystä ohjausosaamiseen ja oman osaamisen kehittämiseen liittyen.
Tutkimustuloksista selviää, että hoitohenkilökunnalla oli pääasiallisesti hyvä teoreettinen osaaminen ja myös itse
vastaajat arvioivat oman osaamisen hyväksi lasten hoitotyössä. Tuloksista selviää, että vastaajilla oli vaihtelevasti
työkokemusta lapsista, mikä näkyi tutkimuksessa. Osaamisen puutteita oli joissakin osa-alueissa, kuten esimerkiksi lapsen hengityksen turvaamisessa. Ohjausosaamisen vaikeutena koettiin ajan vähyys, kommunikaatio-ongelmat sekä vähäinen kokemus.
Johtopäätöksenä on, että hoitohenkilökunta tarvitsee joissakin osa-alueissa lisää teoriatiedon osaamisen vahvistamista. Tutkimustulokset auttavat toimeksiantajaa kehittämään päivystystoimintaa sekä järjestämään esimerkiksi
kohdennettuja koulutuksia ja simulaatioita juuri niihin osa-alueisiin, joissa puutteita ilmeni.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päivystyksen hoitohenkilökunnan osaamisen tasoa lasten yleisimmissä
päivystystilanteissa heidän tietojensa pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota hyödynnetään hoitohenkilökunnan täydennyskoulutuksessa ja osaamisen kehittämisessä sekä päivystyshoidon laadun parantamisessa.
Tutkimukseen osallistui koko erään pohjoissavolaisen perusterveydenhuollon päivystyksen hoitohenkilökunta.
Kyselyyn vastasi 12 henkilöä, jotka koostuivat sairaanhoitajista, lääkintävahtimestareista sekä lähihoitajista. Tutkimus toteutettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Kysely sisälsi suljettuja kysymyksiä
neljästä osa-alueesta: alle kouluikäisten lasten kliinisen-, hengenahdistuksen-, kuumeen- sekä haavanhoidon
osalta. Kysely sisälsi lisäksi kolme avointa kysymystä ohjausosaamiseen ja oman osaamisen kehittämiseen liittyen.
Tutkimustuloksista selviää, että hoitohenkilökunnalla oli pääasiallisesti hyvä teoreettinen osaaminen ja myös itse
vastaajat arvioivat oman osaamisen hyväksi lasten hoitotyössä. Tuloksista selviää, että vastaajilla oli vaihtelevasti
työkokemusta lapsista, mikä näkyi tutkimuksessa. Osaamisen puutteita oli joissakin osa-alueissa, kuten esimerkiksi lapsen hengityksen turvaamisessa. Ohjausosaamisen vaikeutena koettiin ajan vähyys, kommunikaatio-ongelmat sekä vähäinen kokemus.
Johtopäätöksenä on, että hoitohenkilökunta tarvitsee joissakin osa-alueissa lisää teoriatiedon osaamisen vahvistamista. Tutkimustulokset auttavat toimeksiantajaa kehittämään päivystystoimintaa sekä järjestämään esimerkiksi
kohdennettuja koulutuksia ja simulaatioita juuri niihin osa-alueisiin, joissa puutteita ilmeni.