Keskosten vanhemmuuden tukeminen tulevaisuuden sairaalassa

Abstract

Vastasyntyneiden tehohoidossa vanhempien rooli on muuttunut entistä osallistuvammaksi. Perhelähtöisen hoidon ansiosta keskosen kehitysennuste on parempi ja imetys sekä maidontulon ylläpitäminen onnistuu paremmin. Perheiden osallistumisen lisääntymisen etuna on vanhempien ja vastasyntyneen välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen vahvistuminen sekä synnytyksen jälkeisen masennuksen väheneminen. Perhelähtöinen hoito myös lisää koko perheen hyvinvointia ja myös vähentää hoidon kustannuksia.

Vauvan emotionaalisen ja kognitionaalisen kehityksen tärkein tekijä on vauvan ja vanhempien välinen kiintymyssuhde. Vanhempien aktiivinen kuuntelu, rinnalla kulkeminen ja tasavertaisen roolin ottaminen edistävät vuorovaikutusta. Vastasyntyneen vuorovaikutus tapahtuu aistien kautta. Kenguruhoito vaikuttaa positiivisesti vauvan kognitiiviseen, neurologiseen ja motoriseen kehitykseen, lämmönsäätelykykyyn, varhaisen vuorovaikutuksen kehitykseen, edistää imetyksen onnistumista ja kestoa, parantaa hengityksen ja verenkierron vakautta ja verensokeritasoa lievästi ennenaikaisilla keskosilla.

Ennenaikainen synnytys aiheuttaa haasteita imetyksen aloitukselle. Keskosvauvan imetys alkaa ihokontaktista, jossa vauva pääsee tutustumaan äitinsä ihon ja maidon tuoksuun sekä voi itse hakeutua rinnalle. Vauvan ja vanhemman läheisyyden suosiminen on ennaltaehkäisevää työtä. Tavoitteena on, että hoitojakson päätteeksi vanhemmat ja vauva tuntevat toisensa.