Äänikirja mediatuotteena Suomessa 2019: Erityispiirteet, kulutustottumukset ja kehityskohteet
Andersson, Kira (2019)
Andersson, Kira
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727274
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on yleiskatsaus äänikirjojen nykytilanteeseen ja tutkimus niiden kuluttamistottumuksista Suomessa 2020-luvulle siirryttäessä. Työssä käydään läpi käyttäjäkokemusten lisäksi äänikirjan historiaa ja kehitystä, sekä pohditaan äänikirjojen tulevaisuutta. Äänikirjaa käsitellään työssä lähinnä kokonaisuutena, johon kuuluu fyysisen tai digitaalisen tallenteen lisäksi kuuntelemista varten kehitetyt laitteistot ja sovellukset. Tutkimuskysymyksiä olivat: Miten äänikirjoja kulutetaan tällä hetkellä? Mitkä ovat äänikirjojen mahdollisia kehityskohteita? Millainen äänikirjojen tulevaisuus voisi olla?
Tutkimusmateriaalia opinnäytetyötä varten on kerätty mm. Internetistä ja kirjastoista. Parhaiten tietoja kertyi äänikirjojen kuluttajille toteutetulla kyselytutkimuksella. Kyselytutkimuslomake oli vastattavana mm. muutaman äänikirjajakelijan Internet-sivustoilla ja useammissa paikoissa facebookissa. Kysymyksiin tuli laadukkaita vastauksia, joita on analysoitu sekä kvantitatiivisesti, että kvalitatiivisesti. Vastaajilla oli mahdollisuus myös esittää omia kehitysehdotuksiaan, ja niitäkin tuli runsaasti. Lisäinformaatiota opinnäytetyöhön on saatu haastattelemalla muutamia äänikirja-alalla työskenteleviä henkilöitä sekä erinäisistä lehtiartikkeleista. Aikaisempia tutkimuksia aiheesta löytyi vähänlaisesti. Tulevaisuuspohdinnoissa on huomioitu kyselyyn tulleet vastaukset, haastatteluista saadut tiedot, sekä kahden kuluttajien käyttötottumuksista aiemmin kirjoitetun pro gradu –työn tutkimustuloksia.
Opinnäytetyötä ei ole suunnattu erikseen millekään tietylle taholle, eikä sitä ole tehty kaupallista tai kirjallisuudentutkimuksellista näkökulmaa painottaen. Työn tarkoituksena on avata lukijoille, ketkä äänikirjoja kuuntelevat ja miten, missä, millä sekä minkälaisia kirjoja kuunnellaan. Tutkimustuloksista voivat hyötyä niin kustantajat, tuottajat, jakelijat, kuin kuluttajatkin. Tulevaisuusskenaariot kiinnostanevat myös monia tahoja.
Tutkimustulosten perusteella ns. tyypillinen äänikirjan kuuntelija on vuonna 1976 syntynyt helsinkiläinen nainen, jolla on alemman korkeakouluasteen tutkinto. Hän kuuntelee äänikirjoja päivittäin kotonaan suoratoistona matkapuhelimensa äänikirjasovelluksella. Eniten hän kuuntelee jännitys-/rikoskirjoja, joita hän hankkii maksamansa kuukauden mittaisen kuunteluajan puitteissa. Joskus hän lainaa Internetin kautta kirjastonkin äänikirjoja. Hän pitää edelleen kovasti myös painetuista kirjoista, vaikka äänikirjoja runsaasti kuunteleekin.
Tulevaisuutta on hankala tarkasti ennustaa. Äänikirjat ovat seuranneet koko olemassaolonsa ajan tekniikan kehitystä. Teknologian saralla eletään nyt todella nopean kehityksen ja muutosten aikaa. Tämä vaikuttaa varmasti sekä äänikirjoihin, koko kirjakustannusalaan, että kirjojen myyntiin ja jakeluun. Tämän hypoteesin kannalla olivat myös äänikirja-alan asiantuntijat. Selkeitä muutoksia tullaan näkemään jo aivan lähivuosina.
Tutkimusmateriaalia opinnäytetyötä varten on kerätty mm. Internetistä ja kirjastoista. Parhaiten tietoja kertyi äänikirjojen kuluttajille toteutetulla kyselytutkimuksella. Kyselytutkimuslomake oli vastattavana mm. muutaman äänikirjajakelijan Internet-sivustoilla ja useammissa paikoissa facebookissa. Kysymyksiin tuli laadukkaita vastauksia, joita on analysoitu sekä kvantitatiivisesti, että kvalitatiivisesti. Vastaajilla oli mahdollisuus myös esittää omia kehitysehdotuksiaan, ja niitäkin tuli runsaasti. Lisäinformaatiota opinnäytetyöhön on saatu haastattelemalla muutamia äänikirja-alalla työskenteleviä henkilöitä sekä erinäisistä lehtiartikkeleista. Aikaisempia tutkimuksia aiheesta löytyi vähänlaisesti. Tulevaisuuspohdinnoissa on huomioitu kyselyyn tulleet vastaukset, haastatteluista saadut tiedot, sekä kahden kuluttajien käyttötottumuksista aiemmin kirjoitetun pro gradu –työn tutkimustuloksia.
Opinnäytetyötä ei ole suunnattu erikseen millekään tietylle taholle, eikä sitä ole tehty kaupallista tai kirjallisuudentutkimuksellista näkökulmaa painottaen. Työn tarkoituksena on avata lukijoille, ketkä äänikirjoja kuuntelevat ja miten, missä, millä sekä minkälaisia kirjoja kuunnellaan. Tutkimustuloksista voivat hyötyä niin kustantajat, tuottajat, jakelijat, kuin kuluttajatkin. Tulevaisuusskenaariot kiinnostanevat myös monia tahoja.
Tutkimustulosten perusteella ns. tyypillinen äänikirjan kuuntelija on vuonna 1976 syntynyt helsinkiläinen nainen, jolla on alemman korkeakouluasteen tutkinto. Hän kuuntelee äänikirjoja päivittäin kotonaan suoratoistona matkapuhelimensa äänikirjasovelluksella. Eniten hän kuuntelee jännitys-/rikoskirjoja, joita hän hankkii maksamansa kuukauden mittaisen kuunteluajan puitteissa. Joskus hän lainaa Internetin kautta kirjastonkin äänikirjoja. Hän pitää edelleen kovasti myös painetuista kirjoista, vaikka äänikirjoja runsaasti kuunteleekin.
Tulevaisuutta on hankala tarkasti ennustaa. Äänikirjat ovat seuranneet koko olemassaolonsa ajan tekniikan kehitystä. Teknologian saralla eletään nyt todella nopean kehityksen ja muutosten aikaa. Tämä vaikuttaa varmasti sekä äänikirjoihin, koko kirjakustannusalaan, että kirjojen myyntiin ja jakeluun. Tämän hypoteesin kannalla olivat myös äänikirja-alan asiantuntijat. Selkeitä muutoksia tullaan näkemään jo aivan lähivuosina.