Kansanlauluja klarineteille: yhteismusisoinnin ilot ja haasteet
Nivala, Saara Elisa (2011)
Nivala, Saara Elisa
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060510971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060510971
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä yhdistyy kaksi tärkeää tekijää: sovittaminen ja kansanlauluperinteen eteenpäin siirtäminen. Sovituksien laatimisessa käytettiin sekä opinnoissa että kokemuksen kautta saatuja tietoja ja taitoja. Sovitettavaksi kappaleiksi valikoitui neljä tuttua, keskenään erilaista kansanlaulua. Kappaleissa käytettiin vaihtelevia sovitustekniikoita, joiden tarkoituksena oli tuoda esille klarinetin monipuolisia ulottuvuuksia.
Opinnäytetyön pedagogisena tavoitteena oli tutkia yhteismusisoinnin merkitystä sosiaalisesta ja musiikillisesta näkökulmasta. Musiikkipedagogien tutkimukset ryhmässä oppimisesta sekä omat kokemukset ryhmän ohjaamisesta ovat tämän tavoitteen pohjana. Sovitusten käytännöllistä toimivuutta klarinettikvartetille kokeiltiin kevään 2011 ajan harjoituttamalla niitä sopivantasoisten oppilaiden ryhmässä. Harjoituskauden kuluessa havainnoin yhteismusisoinnin merkitystä oppilaille ja itselleni ryhmänohjaajana. Lopuksi oppilaita haastateltiin kansanlauluihin ja kamarimusiikkiin liittyvin kysymyksin.
Projektin päätyttyä oppilaat osasivat määritellä kansanlaulujen ominaispiirteitä. Kamarimusiikki vaikutti oppilaiden musiikillisiin taitoihin ja erityisesti heidän ilmaisunsa soittajina tuli rohkeammaksi. He myös oppivat kuuntelemaan toisiaan sekä tunnistamaan harmoniasta duuri–molli-tonaliteettia ja erilaisia sävyjä teknisen osaamisenkin parantuessa.
Musiikillisten seikkojen lisäksi yhteismusisointi loi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toi
monipuolisuutta ohjelmistoon sekä työtapoihin. Jokaisen soittajan opintoihin olisi hyvä kuulua kamarimusiikkia ennen orkesterisoiton aloittamista.
Opinnäytetyön myötä kertyi arvokasta kokemusta ryhmäsoiton ohjaamisesta sekä klarinettikokoonpanolle sovittamisesta. Sovitukset ovat käytettävissä tulevaisuudessa nuorten soittajien ohjelmistona.
Opinnäytetyön pedagogisena tavoitteena oli tutkia yhteismusisoinnin merkitystä sosiaalisesta ja musiikillisesta näkökulmasta. Musiikkipedagogien tutkimukset ryhmässä oppimisesta sekä omat kokemukset ryhmän ohjaamisesta ovat tämän tavoitteen pohjana. Sovitusten käytännöllistä toimivuutta klarinettikvartetille kokeiltiin kevään 2011 ajan harjoituttamalla niitä sopivantasoisten oppilaiden ryhmässä. Harjoituskauden kuluessa havainnoin yhteismusisoinnin merkitystä oppilaille ja itselleni ryhmänohjaajana. Lopuksi oppilaita haastateltiin kansanlauluihin ja kamarimusiikkiin liittyvin kysymyksin.
Projektin päätyttyä oppilaat osasivat määritellä kansanlaulujen ominaispiirteitä. Kamarimusiikki vaikutti oppilaiden musiikillisiin taitoihin ja erityisesti heidän ilmaisunsa soittajina tuli rohkeammaksi. He myös oppivat kuuntelemaan toisiaan sekä tunnistamaan harmoniasta duuri–molli-tonaliteettia ja erilaisia sävyjä teknisen osaamisenkin parantuessa.
Musiikillisten seikkojen lisäksi yhteismusisointi loi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toi
monipuolisuutta ohjelmistoon sekä työtapoihin. Jokaisen soittajan opintoihin olisi hyvä kuulua kamarimusiikkia ennen orkesterisoiton aloittamista.
Opinnäytetyön myötä kertyi arvokasta kokemusta ryhmäsoiton ohjaamisesta sekä klarinettikokoonpanolle sovittamisesta. Sovitukset ovat käytettävissä tulevaisuudessa nuorten soittajien ohjelmistona.