Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Lisätuloja metsänomistajalle pakurista

Timonen, Eija; Hilli, Anu (2020)

Avaa tiedosto
ePooki 15_2020.pdf (1.562Mt)
Lataukset: 

URI
http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202003208628

Timonen, Eija
Hilli, Anu
Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
2020
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004034416
Tiivistelmä
Pakurikäävän suosio jatkaa kasvuaan, sillä pakurin on todettu muun muassa sisältävän paljon antioksidantteja. Pakuria viedään erityisesti Aasian, mutta luonnon pakurin saatavuus rajoittaa vientiä. Mikäli pakurin saatavuutta halutaan lisätä, pitää pakurin puoliviljelyä lisätä.

Pakurin puoliviljely sopii hyvin esimerkiksi turvamaiden heikkotuottoisiin hieskoivikoihin, jotka myytäisiin joko kuitupuuna tai käytettäisiin polttopuuksi. Pakurin puoliviljely tarkoittaa sienirihmaston ymppäämistä kasvavaan puuhun. Valmiita ymppejä toimittavat muun muassa Suomen Pakuri, Agrometsä ja Nordic Fungi. Ympättävien koivujen läpimitan tulisi olla vähintään 10–15 cm. Läpimitaltaan 10 cm paksuun koivuun voi istuttaa eli ympätä kaksi ymppiä ja läpimitaltaan yli 15 cm:n olevaan puuhun voi tehdä jopa 5 ymppäystä. Paras ymppäysajankohta on alkukesä.

Ymppäyksen onnistumista voi tarkkailla ligniinivuotoja seuraamalla. Ligniinivuotoja voi havaita jo ensimmäisenä syksynä ymppäyksen jälkeen. Pakurikasvaimien ilmestyminen koivun ulkopuolelle vie aikaa, mutta parin vuoden kuluttua ymppäyksestä koivunrungossa pitäisi olla havaittavissa kohoumia merkkinä pakurin kehittymisestä. Yleensä varsinaisia pakurikasvaimia havaitaan vasta kolmen vuoden kuluttua ymppäyksestä.

Pakurin tuottoarvioita on laskettu ja tuottoarviot ovat moninkertaisia verrattuna perinteiseen koivikon metsätalouteen. Tämä on osaltaan lisännyt metsänomistajien kiinnostusta pakurin puoliviljelyyn. Sopimusviljelijöinä toimii jo satoja suomalaisia metsänomistajia.
Kokoelmat
  • Julkaisut
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste