Matkalla marginaaliin? : yleisten kirjastojen äänitelainaus ja siitä käyty keskustelu 2010-luvulla
Martti, Ilari (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005046938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005046938
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarjota yleiskatsaus fyysisten musiikkiäänitteiden asemaan Suomen yleisissä kirjastoissa 2010-luvulla.
Työssä yhdistyvät kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusote. Ensimmäisessä osassa piirretään kuva fyysisten äänitteiden ja kirjastojen äänitelainauksen kehityksestä musiikin myynti- ja lainauslukuja valottaviin tilastoaineistoihin pohjaten. Toisessa osassa tarkastellaan äänitelainauksesta kirjastoalan julkaisuissa käytyä keskustelua diskurssianalyysin keinoin.
Johtopäätöksinä esitetään, että äänitteiden lainaus kirjastoissa on noudattanut fyysisten äänitteiden myynnin kehitystä ja vähentynyt radikaalisti 2000-luvulla. Suurimpana syynä kehitykseen nähdään digitaalisen musiikin, 2010-luvulla erityisesti musiikin suoratoistopalvelujen nousu. Kirjastojen ääniteaineistojen määrä puolestaan on kääntynyt laskuun vasta viime vuosien aikana, mutta kehitys on ollut nopeaa, ja useissa kirjastoissa ollaan jo kokonaan luovuttu tai luopumassa äänitekokoelmista.
Musiikin kuluttamisen tapojen muutokset ja niiden vaikutukset kirjastoihin ovat herättäneet paljon keskustelua kirjastoalan sisällä. Keskustelussa on hahmotettavissa erilaisia diskursseja, puhumisen tapoja. Siinä missä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä osa keskustelijoista suhtautui digitaalisen musiikin nousuun ja musiikkikirjastoja uhkaaviin muutoksiin vielä varauksella, nähtiin 2010-luvulle tultaessa kirjastojen asema kilpailussa kaupallisia digitaalisen musiikin palveluja vastaan jo heikkona. Viime vuosina kirjastoalan verkkokeskusteluissa ovat nousseet esiin erityisesti musiikkikirjastoja voimakkaasti puolustavat kannanotot. The objective in this thesis is to provide an overview of the position of physical music recordings in public libraries in Finland in the 2010s.
The thesis combines quantitative and qualitative approaches. In the first section a picture of the development of music recording sales and loans is given based on statistics. The second part uses discourse analysis to focus on the conversation that has been going on in the library field around physical recording loans.
A conclusion is made that physical recording loans in libraries have radically decreased along the record sales in the 2000s. The rise of digital music, especially streaming services in the 2010s has had the biggest impact. The size of physical music collections in libraries has in turn started to decrease only in the past few years. However, the change has been rapid: many libraries have dismissed or are dismissing physical recordings altogether.
The changes in music consumpiton and its effects on libraries have aroused a lot of conversation in the library field. Differing discourses can be observed: in the 2000s many didn’t see digital music as a serious threat to libraries, but in the 2010s the competition with commercial digital music services was already seen mostly pointless. In the last few years many writings defending music libraries vigorously have also been seen.
Työssä yhdistyvät kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusote. Ensimmäisessä osassa piirretään kuva fyysisten äänitteiden ja kirjastojen äänitelainauksen kehityksestä musiikin myynti- ja lainauslukuja valottaviin tilastoaineistoihin pohjaten. Toisessa osassa tarkastellaan äänitelainauksesta kirjastoalan julkaisuissa käytyä keskustelua diskurssianalyysin keinoin.
Johtopäätöksinä esitetään, että äänitteiden lainaus kirjastoissa on noudattanut fyysisten äänitteiden myynnin kehitystä ja vähentynyt radikaalisti 2000-luvulla. Suurimpana syynä kehitykseen nähdään digitaalisen musiikin, 2010-luvulla erityisesti musiikin suoratoistopalvelujen nousu. Kirjastojen ääniteaineistojen määrä puolestaan on kääntynyt laskuun vasta viime vuosien aikana, mutta kehitys on ollut nopeaa, ja useissa kirjastoissa ollaan jo kokonaan luovuttu tai luopumassa äänitekokoelmista.
Musiikin kuluttamisen tapojen muutokset ja niiden vaikutukset kirjastoihin ovat herättäneet paljon keskustelua kirjastoalan sisällä. Keskustelussa on hahmotettavissa erilaisia diskursseja, puhumisen tapoja. Siinä missä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä osa keskustelijoista suhtautui digitaalisen musiikin nousuun ja musiikkikirjastoja uhkaaviin muutoksiin vielä varauksella, nähtiin 2010-luvulle tultaessa kirjastojen asema kilpailussa kaupallisia digitaalisen musiikin palveluja vastaan jo heikkona. Viime vuosina kirjastoalan verkkokeskusteluissa ovat nousseet esiin erityisesti musiikkikirjastoja voimakkaasti puolustavat kannanotot.
The thesis combines quantitative and qualitative approaches. In the first section a picture of the development of music recording sales and loans is given based on statistics. The second part uses discourse analysis to focus on the conversation that has been going on in the library field around physical recording loans.
A conclusion is made that physical recording loans in libraries have radically decreased along the record sales in the 2000s. The rise of digital music, especially streaming services in the 2010s has had the biggest impact. The size of physical music collections in libraries has in turn started to decrease only in the past few years. However, the change has been rapid: many libraries have dismissed or are dismissing physical recordings altogether.
The changes in music consumpiton and its effects on libraries have aroused a lot of conversation in the library field. Differing discourses can be observed: in the 2000s many didn’t see digital music as a serious threat to libraries, but in the 2010s the competition with commercial digital music services was already seen mostly pointless. In the last few years many writings defending music libraries vigorously have also been seen.