Työyhteisöt oman psykososiaalisen työhyvinvointinsa kehittäjänä – esimerkkinä yksityinen hammaslääkärivastaanotto

Abstract

Artikkelissa käsitellään psykososiaalisen työhyvinvoinnin kokonaisuutta, suun terveydenhuollon erityispiirteitä ja niiden vaikutuksia työhyvinvointiin, työhyvinvoinnin vaikutuksia yksilötasolta yhteiskuntatasolle sekä sitä, miten työyhteisöt voivat toimia itse oman työhyvinvointinsa kehittäjinä ja asiantuntijoina.

Psykososiaalisella työhyvinvoinnilla on mittavat vaikutukset muun muassa työntekijöiden hyvinvointiin, työyhteisön tuottavuuteen, palvelujen laatuun sekä sairaspoissaolokustannuksiin. Pienilläkin työterveyttä edistävillä valinoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin. Työyhteisön työhyvinvointia kehittäessä on tärkeää selvittää työhyvinvoinnin nykytila, räätälöidä käytettävät menetelmät kunkin työyhteisön tarpeisiin ja resursseihin sopiviksi ja osallistaa työntekijät osaksi kehittämistoimintaan. Työhyvinvoinnin kehittämisen onnistumisen kannalta on tärkeää, että koko työyhteisö ottaa vastuuta työhyvinvoinnin kehittämisestä ja kehittämistoimet sisällytetään osaksi päivittäisiä toimintoja.

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin laadullisella kyselytutkimuksella hammaslääkärivastaanoton työntekijöiden psykososiaalisen työhyvinvoinnin tilaa ja tutkimustulosten pohjalta työyhteisö pääsi itse kehittämään työhyvinvointiaan. Tutkimustuloksissa nousi esille työssä koettuja psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja voimavaratekijöitä hammashoitajien näkökulmasta. Esiin nousseista kuormitus- ja voimavaratekijöistä työyhteisö piti tärkeimpänä kehittää tiedonkulkua, työn katkonaisuutta sekä työn jakautumista. Tutkimus- ja kehittämisosan tulosten perusteella laadittiin työhyvinvointisuunnitelmaehdotus työyhteisön käyttöön.