Ikätasoinen seksuaalikasvatus on lapsen turva
Sikala, Irmeli; Tuura, Jaana; Myllykangas, Kirsi; Tölli, Sirpa (2020)
Sikala, Irmeli
Tuura, Jaana
Myllykangas, Kirsi
Tölli, Sirpa
Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513316
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513316
Tiivistelmä
Lähes puolet varhaiskasvatuksen henkilökunnasta kertoo nähneensä lapsen tekevän sellaisiin asioihin liittyviä seksuaalisia tekoja, joita lapsen ei olisi pitänyt ikäänsä nähden nähdä tai kokea. Valmiudet keskustella seksuaalisuudesta tai sukupuolen moninaisuudesta lapsen kanssa koetaan varhaiskasvatuksen henkilökunnan keskuudessa usein puutteelliseksi. Henkilökunnan osaamisen kehittäminen on tärkeää, sillä ikätasoinen ja riittävä seksuaalikasvatus turvaa lapsen itsetunnon ja itsetuntemuksen kehittymistä. Varhaislapsuudessa kokonaisvaltaiseen seksuaalikasvatukseen kuuluu turvataitojen opettelu. Turvataitoihin sisältyy esimerkiksi se, miten itseen saa koskea ja miten voi toimia hämmentävissä ja uhkaavissa tilanteissa.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä toteutettiin koulutuksellinen keskustelutilaisuus varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa. Tavoitteena oli tiedon lisääminen lapsen ikätasoisesta seksuaalikasvatuksesta, sukupuolen moninaisuudesta ja puheeksi ottamisen menetelmistä. Tilaisuudessa nousi esiin tilanteita, joissa varhaiskasvatushenkilökunta oli kokenut osaamisensa riittämättömäksi seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen. Aikaisempi kirjallisuus osoittaa, että kasvattajat huolestuvat herkästi ei-stereotyyppisestä seksuaalikäyttäytymisestä ja antavat tällaisessa tapauksessa enemmän ohjausta kuin muille yleisemmin hyväksyttyjen "seksuaalinormien" mukaisesti käyttäytyville. Laadukkaasti toteutetussa seksuaalikasvatuksessa kasvattajan tuleekin olla selvillä omasta identiteetistään, seksuaalisuudestaan ja asenteistaan.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä toteutettiin koulutuksellinen keskustelutilaisuus varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa. Tavoitteena oli tiedon lisääminen lapsen ikätasoisesta seksuaalikasvatuksesta, sukupuolen moninaisuudesta ja puheeksi ottamisen menetelmistä. Tilaisuudessa nousi esiin tilanteita, joissa varhaiskasvatushenkilökunta oli kokenut osaamisensa riittämättömäksi seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen. Aikaisempi kirjallisuus osoittaa, että kasvattajat huolestuvat herkästi ei-stereotyyppisestä seksuaalikäyttäytymisestä ja antavat tällaisessa tapauksessa enemmän ohjausta kuin muille yleisemmin hyväksyttyjen "seksuaalinormien" mukaisesti käyttäytyville. Laadukkaasti toteutetussa seksuaalikasvatuksessa kasvattajan tuleekin olla selvillä omasta identiteetistään, seksuaalisuudestaan ja asenteistaan.