Muistelu sosiaalisen kanssakäymisen lisääjänä ja osallisuuden edistäjänä
Valli-Kokkonen, Pirkko (2011)
Valli-Kokkonen, Pirkko
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011102513993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011102513993
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata työntekijän kokemaa sosiaalista vuorovaikutustilannetta Muistelu-työotteella toteutetussa pienryhmätilanteessa, missä käytettiin dokumentoitua tietoa ja eri aisteja stimuloivia ärsykkeitä hyväksi. Tavoitteena oli lisätä tietoa menetelmästä ja keinoista, joilla voidaan tukea ikäihmisten vuorovaikutusta. Opinnäytetyö on osa Päiväpalvelutoiminnan työn kehittämisprosessia.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Ikäihmisten määrän kokoajan lisääntyessä yhteiskunnan kannalta on tärkeää luoda toimivia ja yksilöitä tukevia sekä palvelevia toimintamuotoja. Käsittelin ikäihmisen voimavaroja ja niiden suhdetta toisiinsa sekä tutkimusten valossa sosiaalisen hyvinvoinnin merkitystä, kun ihminen ikääntyy. Sosiaalinen verkosto ja sosiaalisen tuki ovat keskeisiä käsitteitä kun tarkastellaan mm. sosiaalisten suhteiden ja terveyden yhteyttä. Muisti ja muistin toiminnanohjauksessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ikäihmisen suoriutumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Muistelu-työote on kuntoutumista tukevaa hoiva- ja hoitotyötä.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli kuvaileva laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto muodostui Päiväpalvelutoimintayksikön asiakkaiden muisteluryhmätilanteesta ja työntekijän näkökulmasta. Aineiston keruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Lisäksi aineistona oli videointi ryhmätilanteesta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Videointi lisäaineistona toi syvällisempää tietoa tutkimuksen kohteena olevista ilmiöistä.
Keskeiset tutkimustulokset: Haastateltu työntekijä koki muistelutyön merkitykselliseksi ikäihmisten hoiva- ja hoitoalan työssä. Haastateltava koki, että pienryhmässä tapahtuvalla Muistelu-työotteella saa ihmisiä helpommin mukaan keskusteluun. Toteutetussa pienryhmässä, jossa hyödynnettiin eri aistikanavien käyttöä, ryhmäläiset osallistuivat aiempaa enemmän ja helpommin keskusteluun verrattuna heidän arkipäiviinsä Päiväpalveluyksikössä. Haastateltu työntekijä koki dokumentoidun tiedon hyväksi työvälineeksi keskustelun avaajana ja edistäjänä.
Johtopäätökset: Erilaisissa kunnan yksiköissä ja yksityisissä palveluyksiköissä tulisi antaa riittävästi resursseja, jotta voitaisiin toteuttaa yksilöä tukevia ja vahvistavia pienryhmätoimintoja. Dokumentoidun tiedon keräämisellä, esim. Muistelu-kansioiksi, voidaan virittää keskustelua ja saada ihmisiä osallistumaan. Dokumentoitu tieto sisältää eri aikakausiin liittyviä ilmiöitä ja tapahtumia. Näiden avulla ikäihmisen on helpompi muistella ja suhteuttaa omaa kokemustaan sekä lisätä kanssaihmisten ymmärrystä eri sukupolvien kulttuurien muutoksista. Ikäihminen voi antaa sosiaalista tukea ja olla itse sosiaalisen tuen saajana.
asiasanat: ikäihmiset, muistelu, muisti, vuorovaikutus, voimavarat, sosiaalinen tuki
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata työntekijän kokemaa sosiaalista vuorovaikutustilannetta Muistelu-työotteella toteutetussa pienryhmätilanteessa, missä käytettiin dokumentoitua tietoa ja eri aisteja stimuloivia ärsykkeitä hyväksi. Tavoitteena oli lisätä tietoa menetelmästä ja keinoista, joilla voidaan tukea ikäihmisten vuorovaikutusta. Opinnäytetyö on osa Päiväpalvelutoiminnan työn kehittämisprosessia.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Ikäihmisten määrän kokoajan lisääntyessä yhteiskunnan kannalta on tärkeää luoda toimivia ja yksilöitä tukevia sekä palvelevia toimintamuotoja. Käsittelin ikäihmisen voimavaroja ja niiden suhdetta toisiinsa sekä tutkimusten valossa sosiaalisen hyvinvoinnin merkitystä, kun ihminen ikääntyy. Sosiaalinen verkosto ja sosiaalisen tuki ovat keskeisiä käsitteitä kun tarkastellaan mm. sosiaalisten suhteiden ja terveyden yhteyttä. Muisti ja muistin toiminnanohjauksessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ikäihmisen suoriutumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Muistelu-työote on kuntoutumista tukevaa hoiva- ja hoitotyötä.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli kuvaileva laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto muodostui Päiväpalvelutoimintayksikön asiakkaiden muisteluryhmätilanteesta ja työntekijän näkökulmasta. Aineiston keruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Lisäksi aineistona oli videointi ryhmätilanteesta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Videointi lisäaineistona toi syvällisempää tietoa tutkimuksen kohteena olevista ilmiöistä.
Keskeiset tutkimustulokset: Haastateltu työntekijä koki muistelutyön merkitykselliseksi ikäihmisten hoiva- ja hoitoalan työssä. Haastateltava koki, että pienryhmässä tapahtuvalla Muistelu-työotteella saa ihmisiä helpommin mukaan keskusteluun. Toteutetussa pienryhmässä, jossa hyödynnettiin eri aistikanavien käyttöä, ryhmäläiset osallistuivat aiempaa enemmän ja helpommin keskusteluun verrattuna heidän arkipäiviinsä Päiväpalveluyksikössä. Haastateltu työntekijä koki dokumentoidun tiedon hyväksi työvälineeksi keskustelun avaajana ja edistäjänä.
Johtopäätökset: Erilaisissa kunnan yksiköissä ja yksityisissä palveluyksiköissä tulisi antaa riittävästi resursseja, jotta voitaisiin toteuttaa yksilöä tukevia ja vahvistavia pienryhmätoimintoja. Dokumentoidun tiedon keräämisellä, esim. Muistelu-kansioiksi, voidaan virittää keskustelua ja saada ihmisiä osallistumaan. Dokumentoitu tieto sisältää eri aikakausiin liittyviä ilmiöitä ja tapahtumia. Näiden avulla ikäihmisen on helpompi muistella ja suhteuttaa omaa kokemustaan sekä lisätä kanssaihmisten ymmärrystä eri sukupolvien kulttuurien muutoksista. Ikäihminen voi antaa sosiaalista tukea ja olla itse sosiaalisen tuen saajana.
asiasanat: ikäihmiset, muistelu, muisti, vuorovaikutus, voimavarat, sosiaalinen tuki