Pelkäävän lapsen hammashoito - suuhygienistiopiskelijoiden käsityksiä
Koukila, Salla; Kaukonen, Deborah (2020)
Lataukset:
Koukila, Salla
Kaukonen, Deborah
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061719031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061719031
Tiivistelmä
Hammashoitopelko on asia, jonka monet aikuiset kertovat juontuvan lapsuusajoilta. Hammashoitopelko voi syntyä jo yhdestä huonosta hoitokerrasta ja siksi on tärkeää, että suun terveydenhuollon ammattilaiset osaavat toimia sellaisella tavalla, josta potilaalle jää positiivinen kokemus.
Opinnäytetyömme kuvaa ensimmäisen vuoden suuhygienistiopiskelijoiden käsityksiä lasten hammashoitopelosta. Valitsimme ensimmäisen vuoden opiskelijat sen takia, että heillä ei ole vielä kliinistä kokemusta lasten kanssa työskentelystä.
Tutkimuksemme oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineiston keräsimme teemahaastattelulla, jonka kysymykset pohjautuivat tietoperustaan. Teemahaastattelukysymyksiä oli yhteensä kuusi ja tarkentavia kysymyksiä kaksi.
Haastattelimme viittä ensimmäisen vuoden opiskelijaa kahdella erillisellä haastattelukerralla. Vaikka haastateltavien määrä olikin hyvin pieni, saamamme tulokset olivat yhteneväisiä keskenään ja aiemman tutkimustiedon mukaisia. Yhdeksi merkittävimmäksi hammashoitopelon aiheuttajaksi nousi lapsen omat negatiiviset hammashoitokokemukset ja muiden kertomat kokemukset.
Suuhygienistin on tärkeää tunnistaa hammashoitopelkoinen lapsi ja osata toimia hänen kanssaan tilanteen vaatimalla tavalla. Suun terveydenhuollon ammattilaisilla on suuri vaikutus lasten hammashoitopelon syntyyn, ehkäisyyn ja lievittämiseen. Siksi on tärkeää, että suun terveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisimman kattava tietopohja hammashoitopelosta.
Opinnäytetyömme kuvaa ensimmäisen vuoden suuhygienistiopiskelijoiden käsityksiä lasten hammashoitopelosta. Valitsimme ensimmäisen vuoden opiskelijat sen takia, että heillä ei ole vielä kliinistä kokemusta lasten kanssa työskentelystä.
Tutkimuksemme oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineiston keräsimme teemahaastattelulla, jonka kysymykset pohjautuivat tietoperustaan. Teemahaastattelukysymyksiä oli yhteensä kuusi ja tarkentavia kysymyksiä kaksi.
Haastattelimme viittä ensimmäisen vuoden opiskelijaa kahdella erillisellä haastattelukerralla. Vaikka haastateltavien määrä olikin hyvin pieni, saamamme tulokset olivat yhteneväisiä keskenään ja aiemman tutkimustiedon mukaisia. Yhdeksi merkittävimmäksi hammashoitopelon aiheuttajaksi nousi lapsen omat negatiiviset hammashoitokokemukset ja muiden kertomat kokemukset.
Suuhygienistin on tärkeää tunnistaa hammashoitopelkoinen lapsi ja osata toimia hänen kanssaan tilanteen vaatimalla tavalla. Suun terveydenhuollon ammattilaisilla on suuri vaikutus lasten hammashoitopelon syntyyn, ehkäisyyn ja lievittämiseen. Siksi on tärkeää, että suun terveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisimman kattava tietopohja hammashoitopelosta.