Työperäisen kehotärinäaltistuksen arvioinnin epävarmuustekijät
Rantaharju, Taneli (2011)
Lataukset:
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-47-2
Lähdeviite:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-47-2
Lähdeviite:
Rantaharju T., (2011). Työperäisen kehotärinäaltistuksen arvioinnin epävarmuustekijät. . (Ed)., In: Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja A Tutkimuksia 11, Kajaanin ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-952-9853-47-2
Tiivistelmä
EU:n tärinädirektiivi 2002/44/EY määrittelee vähimmäisvaatimukset työnteki-jöiden suojelemiseksi liialliselta tärinältä. Direktiivin mukaan työnantajat ovat velvollisia arvioimaan työntekijöidensä päivittäisen tärinäaltistuksen joko tar-koituksenmukaisen tärinäinformaation tai käytännön mittausten perusteella. Mittauksiin pohjautuva lähestymistapa on suositeltava vaihtoehto, sillä näin kunkin työsuoritteen ominaispiirteet tulevat huomioiduiksi. Tärinä mitataan standardoidulla istuinanturilla, jonka halkaisija on 250 mm ± 50 mm ja maksi-mipaksuus 12 mm. Se mittaa kiihtyvyyttä kolmessa akselisuunnassa kuljettajan ja istuinalustan väliseltä rajapinnalta. Mittaustulokset käsitellään standardin ISO 2631-1 mukaisesti, minkä jälkeen niistä muodostetaan päivittäisen altistuksen A(8)-arvo, jota verrataan direktiivissä annettuihin altistuksen toiminta- ja raja-arvoon. Mikäli jompikumpi arvoista ylitetään, on työnantaja velvoitettu toteut-tamaan erinäisiä tärinäriskejä minimoivia toimenpiteitä.
Vaikka käytännön mittauksiin perustuva altistusarvio on lähtökohtaisesti luotet-tava, sisältyy arvioon aina jonkinasteista epävarmuutta aiheutuen mm. istuinan-turin sijoittelusta tai kuljettajan istuma-asennosta. Tässä laboratoriossa suorite-tussa tutkimuksessa selvitettiin edellä mainittujen epävarmuustekijöiden vaiku-tuksia tuloksiin. Mittauksissa koehenkilöt altistettiin sekä kuuden vapausasteen satunnaisherätteelle että traktorista mitattua liiketietoa jäljittelevälle herätteelle, jotka tuotettiin kuuden vapausasteen liikelaitteistolla (Moog).
Tutkimukset osoittivat, että jos istuinanturin sijainti poikkeaa hieman istuinlui-den kyhmyjen tasalla sijaitsevasta optimaalisesta mittauskohdasta, tuloksissa ei esiinny suuria poikkeamia. Keskimääräiset poikkeamat eivät ylittäneet 10 %:n tasoa edes istuinanturin sijaitessa 4 cm optimaalisen kohdan etupuolella. Sen sijaan eri istuma-asennoissa saatujen tulosten välillä esiintyi merkittäviä poik-keamia. Suurin yksittäinen poikkeama oli yli 30 %, ja suurin keskimääräinen poikkeama oli noin 15 %. Tätä luokkaa olevat poikkeamat aiheuttavat selviä eroja päivittäisen altistuksen arvioinnin lopputuloksiin.
Vaikka käytännön mittauksiin perustuva altistusarvio on lähtökohtaisesti luotet-tava, sisältyy arvioon aina jonkinasteista epävarmuutta aiheutuen mm. istuinan-turin sijoittelusta tai kuljettajan istuma-asennosta. Tässä laboratoriossa suorite-tussa tutkimuksessa selvitettiin edellä mainittujen epävarmuustekijöiden vaiku-tuksia tuloksiin. Mittauksissa koehenkilöt altistettiin sekä kuuden vapausasteen satunnaisherätteelle että traktorista mitattua liiketietoa jäljittelevälle herätteelle, jotka tuotettiin kuuden vapausasteen liikelaitteistolla (Moog).
Tutkimukset osoittivat, että jos istuinanturin sijainti poikkeaa hieman istuinlui-den kyhmyjen tasalla sijaitsevasta optimaalisesta mittauskohdasta, tuloksissa ei esiinny suuria poikkeamia. Keskimääräiset poikkeamat eivät ylittäneet 10 %:n tasoa edes istuinanturin sijaitessa 4 cm optimaalisen kohdan etupuolella. Sen sijaan eri istuma-asennoissa saatujen tulosten välillä esiintyi merkittäviä poik-keamia. Suurin yksittäinen poikkeama oli yli 30 %, ja suurin keskimääräinen poikkeama oli noin 15 %. Tätä luokkaa olevat poikkeamat aiheuttavat selviä eroja päivittäisen altistuksen arvioinnin lopputuloksiin.