Surffaajan myelopatian riskitekijät ja ensioireet: kirjallisuuskatsaus
Lehtinen, Tinja (2021)
Lehtinen, Tinja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102122279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102122279
Tiivistelmä
Surffaajan myelopatia on harvinainen ja ilman traumaa kehittyvä selkäydinvaurio, joka on yleisimmin todettu ensimmäistä kertaa surffaavilla. Vaurion todennäköisin syy on tutkittu johtuvan selkärangan toistuvasta tai pitkittyneestä yliojentumisesta, joka aiheutuu vatsamakuumelonnasta sekä laudalle seisomaan noususta. Selän yliojentumisen on ehdotettu aiheuttavan selkäytimeen kohdistuvaa iskemiaa eli verenkierron heikentymistä ja hapen puutosta kudoksissa, mutta muitakin hypoteeseja on esitetty. Surffaajan myelopatia johtaa usein alaraajojen täydelliseen tai osittaiseen halvaukseen. Nimestä huolimatta vaurio on surffauksen lisäksi todettu muiden lajien tai tapahtumien yhteydessä.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, onko surffaajan myelopatia -tapauksilla yhteisiä riskitekijöitä, ensioireita ja oireiden kehityskulkua akuutissa vaiheessa. Aineistohaku tehtiin systemaattisia tiedonhaun menetelmiä soveltaen yhdessä manuaalisen tiedonhaun kanssa sähköisistä tietokannoista. Tiedonhaku toteutettiin PubMed- ja ScienceDirect-tietokantoihin elokuussa 2020 ja vielä uudestaan marraskuussa 2020. Katsauksen aineistoksi valikoitui lopulta 18 tutkimusta (vuosilta 2004–2020), joista jokainen sisälsi vähintään yhden tapaustutkimuksen.
Aineistosta selvisi, että surffaajan myelopatia -tapauksilla on yhteisiä riskitekijöitä ja ensioireita. Tapaukset olivat oireiden kehityskulun kannalta yksilöllisiä ja erosivat toisistaan jossain määrin, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyi. Yleisimmäksi riskitekijäksi todettiin toistuva tai pitkittynyt selän yliojentuminen. Kokemattomuuden, iän ja sukupuolen todettiin olevan myös mahdollisia riskitekijöitä tapauksissa. Yleisimmät ensioireet surffaajan myelopatiassa todettiin olevan selkäkipu tai lihaskouristus selässä, alaraajaheikkous, alaraajojen tuntohäiriöt sekä virtsaumpi.
Kirjallisuuskatsauksen myötä selvisi, että surffaajan myelopatian etiologia ja kehitysmekanismit ovat yhä epäselviä, sillä niistä on useita eri hypoteeseja. Vauriolle on olemassa rajallisia ennaltaehkäiseviä menetelmiä. Tietoisuuden lisääminen surffaajan myelopatiasta on todettu tässä kirjallisuuskatsauksessa tärkeäksi työkaluksi ennaltaehkäisyn osalta. Tulevaisuudessa lisätutkimuksia tarvitaan, sillä aihe on varsin uusi ja tutkimustiedossa on puutteita.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, onko surffaajan myelopatia -tapauksilla yhteisiä riskitekijöitä, ensioireita ja oireiden kehityskulkua akuutissa vaiheessa. Aineistohaku tehtiin systemaattisia tiedonhaun menetelmiä soveltaen yhdessä manuaalisen tiedonhaun kanssa sähköisistä tietokannoista. Tiedonhaku toteutettiin PubMed- ja ScienceDirect-tietokantoihin elokuussa 2020 ja vielä uudestaan marraskuussa 2020. Katsauksen aineistoksi valikoitui lopulta 18 tutkimusta (vuosilta 2004–2020), joista jokainen sisälsi vähintään yhden tapaustutkimuksen.
Aineistosta selvisi, että surffaajan myelopatia -tapauksilla on yhteisiä riskitekijöitä ja ensioireita. Tapaukset olivat oireiden kehityskulun kannalta yksilöllisiä ja erosivat toisistaan jossain määrin, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyi. Yleisimmäksi riskitekijäksi todettiin toistuva tai pitkittynyt selän yliojentuminen. Kokemattomuuden, iän ja sukupuolen todettiin olevan myös mahdollisia riskitekijöitä tapauksissa. Yleisimmät ensioireet surffaajan myelopatiassa todettiin olevan selkäkipu tai lihaskouristus selässä, alaraajaheikkous, alaraajojen tuntohäiriöt sekä virtsaumpi.
Kirjallisuuskatsauksen myötä selvisi, että surffaajan myelopatian etiologia ja kehitysmekanismit ovat yhä epäselviä, sillä niistä on useita eri hypoteeseja. Vauriolle on olemassa rajallisia ennaltaehkäiseviä menetelmiä. Tietoisuuden lisääminen surffaajan myelopatiasta on todettu tässä kirjallisuuskatsauksessa tärkeäksi työkaluksi ennaltaehkäisyn osalta. Tulevaisuudessa lisätutkimuksia tarvitaan, sillä aihe on varsin uusi ja tutkimustiedossa on puutteita.