"Yhdessä on kivempi tehdä kuin yksin" : Yhteisölliset menetelmät balettiteoksen koreografioinnissa
Virtanen, Janna (2012)
Virtanen, Janna
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025711
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee yhteistoiminnallisten koreografiointimenetelmien sopivuutta baletin viitekehykseen. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössäni käytin osallistuvaa havainnointia, joka on olennainen osa toimintatutkimusta, jonka keskeisiin periaatteisiin kuuluu toiminnan ja tutkimisen yhteenkietoutunut prosessi. Opinnäytetyö on hankkeistettu, ja sen toimeksiantajana toimii Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Ennen prosessia koin baletin yksilölajiksi, johon yhteistoiminnalliset menetelmät eivät istuneet kovin hyvin. Halusin tutkia miten yhteistoiminnallisia menetelmiä voisi käyttää balettiteoksen koreografioinnissa.
Opinnäytetyöni koostuu pedagogisesta ja taiteellisesta osasta, joiden syntyprosessin raportointi muodostaa opinnäytetyön kirjallisen osuuden. Pedagogisen osan tein syksyn 2011 aikana klassisen baletin erikoiskoulutusluokan kanssa. Heidän kanssaan ja heitä luovaan työhön ohjaten valmistimme tunneilla taiteellisen osan, neliosaisen koreografian Matuveil, joka kertoi maasta, tulesta, vedestä ja ilmasta. Koreografia esitettiin joulukuussa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Tanssia! -näytöksissä. Kirjallinen osa on tämä taiteellis-pedagogisen opinnäytetyöni raportti, jossa olen kuvannut koreografian syntyprosessia, tekemiämme harjoituksia ja ryhmässä tapahtuneita muutoksia ja reaktioita. Tässä raportissa avaan myös omia ajatuksiani prosessista ja miten se on muuttanut ja opettanut minua ihmisenä ja baletinopettajana.
Tulin havaintojeni ja tanssijoilla teettämäni kyselylomakkeen perusteella tulokseen, että yleisesti yksilölajina tunnetun baletin ja yhteistoiminnallisten koreografiointimenetelmien välillä ei välttämättä olekaan niin suurta ristiriitaa kuin siinä oletin ja koin olevan. Tämän ryhmän kanssa löysimme keinot ja harjoitukset päästä yhteistoiminnallisuuden kautta lavalla esitettävään balettikoreografiaan. Opin käyttämään uusia oppilaslähtöisiä koreografiointimenetelmiä, jotka taas mahdollistivat ammatillista kehittymistä baletinopettajana ja pääsin eroon kokemastani ristiriidasta baletin ja yhteistoiminnallisuuden välillä.
Opinnäytetyöni koostuu pedagogisesta ja taiteellisesta osasta, joiden syntyprosessin raportointi muodostaa opinnäytetyön kirjallisen osuuden. Pedagogisen osan tein syksyn 2011 aikana klassisen baletin erikoiskoulutusluokan kanssa. Heidän kanssaan ja heitä luovaan työhön ohjaten valmistimme tunneilla taiteellisen osan, neliosaisen koreografian Matuveil, joka kertoi maasta, tulesta, vedestä ja ilmasta. Koreografia esitettiin joulukuussa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Tanssia! -näytöksissä. Kirjallinen osa on tämä taiteellis-pedagogisen opinnäytetyöni raportti, jossa olen kuvannut koreografian syntyprosessia, tekemiämme harjoituksia ja ryhmässä tapahtuneita muutoksia ja reaktioita. Tässä raportissa avaan myös omia ajatuksiani prosessista ja miten se on muuttanut ja opettanut minua ihmisenä ja baletinopettajana.
Tulin havaintojeni ja tanssijoilla teettämäni kyselylomakkeen perusteella tulokseen, että yleisesti yksilölajina tunnetun baletin ja yhteistoiminnallisten koreografiointimenetelmien välillä ei välttämättä olekaan niin suurta ristiriitaa kuin siinä oletin ja koin olevan. Tämän ryhmän kanssa löysimme keinot ja harjoitukset päästä yhteistoiminnallisuuden kautta lavalla esitettävään balettikoreografiaan. Opin käyttämään uusia oppilaslähtöisiä koreografiointimenetelmiä, jotka taas mahdollistivat ammatillista kehittymistä baletinopettajana ja pääsin eroon kokemastani ristiriidasta baletin ja yhteistoiminnallisuuden välillä.