Typpilannoituksen vaikutus laitumen satoon ja rehuarvoon

Abstract

On epäilty, että laitumilla olisi suurempi merkitys vesistöjen kuormittajana kuin muilla nurmilohkoilla. MTT:n peltokasvitutkimuksen, Pohjois-Savon tutkimusaseman ja Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman yhteistyönä tutkittiin lannoitetypen vähentämisen vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin MTT:llä 2004–2007. Laitumelle kertyvän typen määrä on tiedossa ja tutkimuksen tavoitteena on mahdollinen typpilannoitussuosituksen alentaminen. Jokainen ylimääräinen lannoituskilo, jolla ei saavuteta tuotantovastetta, on sekä viljelijälle taloudellisesti kannattamatonta että ympäristöä kuormittavaa.

Ennen kuin lannoitussuosituksia voidaan alentaa, täytyy tietää satovasteet alemmilla lannoitusmäärillä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millä tavalla eri lannoitustasot vaikuttavat laidunnetulla laitumella ja ruutukokeessa. Varsinaisessa laidunkokeessa Maaningalla oli kolme typpilannoitustasoa; 120, 170 ja 220 kg N/ha. Laidunkokeen lisäksi perustettiin ruutukokeita, joissa nurmi niitettiin laidunasteella ja typpilannoitustasoina käytettiin 0, 70, 120, 170, 220 ja 270 kg N/ha.

Laitumella rehuyksikkösato, ruohon raakavalkuais- ja kivennäispitoisuus, tarjolla olevan laitumen määrä sekä laidunnuspäivien lukumäärä kasvaa typpilannoitusta nostettaessa. Näiden kaikkien kohdalla vaikutus pienenee lannoituksen noustessa yli 170 kg typpeä. Energiakorjattuun maitomäärään (EKM) sekä maidon rasva- ja valkuaispitoisuuteen lannoituksella ei voida vaikuttaa, sen sijaan maidon ureapitoisuus nousee. Ruutukokeessa rehuyksikkösato ja raakavalkuaispitoisuus nousevat lannoitusta lisättäessä, mutta satovaste pienenee. Aidon laitumen ry-vaste on pienempi kuin ruutukokeessa, joka johtuu siitä, että lehmä syö laitumen epätasaisesti. Aidon laitumen raakavalkuaispitoisuudet ovat suuremmat lehmän vuosien aikana ulosteina tuottaman typen vuoksi.

Tutkimuksessa selvisi, että paras satovaste laitumelta saadaan lannoitettaessa 170 kg N/ha. Vaste on silloin 6,6 ry/kg N ja rahallisesti arvo on 4,92 €/kg N. Nostettaessa lannoitusta 170 kg:sta vaste pienenee niin, ettei lannoitus enää ole kannattavaa.

There have been doubts that pasture strains water systems more than other grass parcels. Field plant research of MTT, Northern Savo Research Station and North Ostrobothnia Research Station have in co-operation studied effects of reduction of nitrogenous fertilizers. The research was executed in the MTT in 2004-2007. The amount of accumulated nitrogen in pasture is known and the goal of the research is a possible reduction in the recommendation of nitrogenous fertilizers. Every extra kilo of fertilizer which does not return production costs is unprofitable for farmer and it strains the environment, too.

Before the recommendations of fertilizers can be reduced the crop response with lower amounts has to be known. The purpose of the research was to find out how the different amounts of fertilizer affect grazed pasture and simulated pasture. In the grazed pasture experiment in Maaninka there were three amounts of nitrogenous fertilizer; 120, 170 and 220 kg N/ha. Also simulated pastures were established; there the grass was cut when it should have been grazed. The amounts of fertilizer were 0, 70, 120, 170, 220 and 270 kg N/ha.

Feed unit crop in grazed pasture, contents of crude protein and mineral in grass, available pasture and the number of days in grazing are better when the amount of nitrogenous fertilizer is bigger. The effects of all these becomes smaller when the amount of fertilization goes over 170 kg nitrogen.

The calculated energy-corrected milk (ECM) and contents of fat and protein in milk cannot be affected by the fertilization, but the content of urea increases instead. In simulated pasture feed unit crop and crude protein content grow when the amount of fertilization is bigger but the crop response is reduced. The crop response in grazed pasture is smaller than in simulated pasture; that is because a cow has produced nitrogen in feces during many years.

In the research was found out that the grazed pasture gives the best crop response when the amount of fertilization is 170 kg N/ha. The response is 6,6 fu/kg N and in Euros it is 4,92 €/kg N. When the amount of fertilization raises over 170 kg the response reduces so that the fertilization is no longer profitable.