Piiriltä yliopiston kautta siviiliin : dosentti Merja Nikkosen juhlakirja
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-088-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-088-6
Tiivistelmä
Kirjan artikkelit edustavat läpileikkausta mielenterveystyön moninaisesta kentästä. Kirjoittajat ovat joko Merja Nikkosen oppilapsia tai kollegoita.
Minna Laitilan ja Anna-Maija Pietilän artikkeli osallisuudesta sekä Nina Kilkun artikkeli luottamuksesta edustavat kirjan eettistä näkökulmaa. Minna Laitilan ja Anna-Maija Pietilän artikkelissa kuvataan mielenterveystyössä ja -palveluissa 1980-luvulta lähtien tapahtuneita muutoksia erityisesti mielenterveystyön asiakkaiden osallisuuden näkökulmasta. Nina Kilkku tarkastelee artikkelissaan luottamusta fokusoiden tarkastelua ensipsykoosipotilaiden hoitoon.
Mielenterveystyön eettisiin kysymyksiin liittyy vahvasti myös Kaija ja Osmo Vuorion artikkeli Niuvanniemen erityisrooleista. Artikkelissa kuvataan maan vaikeimpien psykiatristen potilaiden hoidon ja sen rinnalla perusoikeuksien kehitystä. Artikkelissa luodaan hyvä katsaus psykiatrisen hoidon historiaan etenkin pakkokeinojen ja tahdonvastaisen hoidon osalta. Jari Kylmän artikkelin näkökulma on psykiatrisen hoitotyön johtamisessa, toivon ylläpitäminen ja vahvistaminen johtamisessa.
Liisa Kiviniemen artikkeli kuvaa psykiatrisessa hoidossa olleiden nuorten aikuisten voimavaroja ja niitä tekijöitä, jotka auttavat nuorta aikuista haastavassa elämänvaiheessa löytämään tahtoa ja toivoa elämänsä rakentamiseen. Päivi Vuokila-Oikkonen ja Sirpa Janhonen ovat artikkeleissaan mielenterveyden edistämisen ytimessä, kouluissa toteutuvassa toiminnassa. Päivi kuvaa artikkelissaan mahdollisuuksia lapsen ja nuoren mielenterveyden edistämiseen eri kouluasteilla kahden käytännön tutkivan kehittämishankkeen avulla. Sirpan artikkelissa tarkastellaan joustavassa perusopetuksessa olevan yläkoululaisen nuoren sosiaalis-emotionaalisen eheyden tukemista oppituntien aikana.
Pirjo Kinnunen tarkastelee artikkelissaan monikulttuurisuuden tuomia haasteita ja pohtii sitä, miten voisimme ymmärtää nuoria maahanmuuttajia nykyistä paremmin ja tukea heidän mielenterveyttään. Hilkka Honkasen artikkeli ei liity suoranaisesti mielenterveystyöhön. Merja Nikkosen innoittamana hän kiinnostui etnografiasta tutkimusmenetelmänä ja kuvaa artikkelissaan sen soveltuvuutta tutkimukselliseksi lähestymistavaksi työelämän kehittämiseen.
Minna Laitilan ja Anna-Maija Pietilän artikkeli osallisuudesta sekä Nina Kilkun artikkeli luottamuksesta edustavat kirjan eettistä näkökulmaa. Minna Laitilan ja Anna-Maija Pietilän artikkelissa kuvataan mielenterveystyössä ja -palveluissa 1980-luvulta lähtien tapahtuneita muutoksia erityisesti mielenterveystyön asiakkaiden osallisuuden näkökulmasta. Nina Kilkku tarkastelee artikkelissaan luottamusta fokusoiden tarkastelua ensipsykoosipotilaiden hoitoon.
Mielenterveystyön eettisiin kysymyksiin liittyy vahvasti myös Kaija ja Osmo Vuorion artikkeli Niuvanniemen erityisrooleista. Artikkelissa kuvataan maan vaikeimpien psykiatristen potilaiden hoidon ja sen rinnalla perusoikeuksien kehitystä. Artikkelissa luodaan hyvä katsaus psykiatrisen hoidon historiaan etenkin pakkokeinojen ja tahdonvastaisen hoidon osalta. Jari Kylmän artikkelin näkökulma on psykiatrisen hoitotyön johtamisessa, toivon ylläpitäminen ja vahvistaminen johtamisessa.
Liisa Kiviniemen artikkeli kuvaa psykiatrisessa hoidossa olleiden nuorten aikuisten voimavaroja ja niitä tekijöitä, jotka auttavat nuorta aikuista haastavassa elämänvaiheessa löytämään tahtoa ja toivoa elämänsä rakentamiseen. Päivi Vuokila-Oikkonen ja Sirpa Janhonen ovat artikkeleissaan mielenterveyden edistämisen ytimessä, kouluissa toteutuvassa toiminnassa. Päivi kuvaa artikkelissaan mahdollisuuksia lapsen ja nuoren mielenterveyden edistämiseen eri kouluasteilla kahden käytännön tutkivan kehittämishankkeen avulla. Sirpan artikkelissa tarkastellaan joustavassa perusopetuksessa olevan yläkoululaisen nuoren sosiaalis-emotionaalisen eheyden tukemista oppituntien aikana.
Pirjo Kinnunen tarkastelee artikkelissaan monikulttuurisuuden tuomia haasteita ja pohtii sitä, miten voisimme ymmärtää nuoria maahanmuuttajia nykyistä paremmin ja tukea heidän mielenterveyttään. Hilkka Honkasen artikkeli ei liity suoranaisesti mielenterveystyöhön. Merja Nikkosen innoittamana hän kiinnostui etnografiasta tutkimusmenetelmänä ja kuvaa artikkelissaan sen soveltuvuutta tutkimukselliseksi lähestymistavaksi työelämän kehittämiseen.