Non-food-kasvit ja kierrätysmateriaalit maisemoinnissa – kasvatuskokeilut Oulussa
Syri, Paula; Käyhkö, Virpi; Sihvonen, Laura; Sirviö, Sally (2021)
Syri, Paula
Käyhkö, Virpi
Sihvonen, Laura
Sirviö, Sally
Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
2021
Tiivistelmä
CircVol-hankkeen tavoitteena on suurivolyymisten maamassojen ja sivuvirtojen hyödyntämisen tehostaminen kaupungeissa. Tähän liittyvänä pilottina toteutettiin non-food-kasvien kasvatuskokeilu Välimaan alueella Oulussa vuosina 2019–2020. Alue nimettiin oululaisittain Pöllyyttämöksi. Välimaa on noin 150 hehtaarin laajuinen alue, jossa sijaitsee lähivuosina suljettava ja maisemoitava entinen kaatopaikka-alue. Tavoitteena oli, että kasvatuskokeilussa käytetään potentiaalisia sulkemisessa käytettäviä kierrätyslannoitteita ja -materiaaleja.
Kasvatuskokeella käytettiin ylijäämämaata Oulun Korvenkylästä. Alue oli vanhaa pelto- ja metsätien pohjaa. Tätä kasvualustaa tuotiin alueelle niin paljon, että kasvualustan paksuudeksi saatiin 30–40 cm. Kasvualustan alle laitettiin opasakkaa 30 cm:n kerros. Sen tarkoituksena oli eristää aluskasvillisuus varsinaisesta kasvatuskokeesta. Kasvualustaa parannettiin Rakeistus Oy:n raetuhkalla ja puolelle alueesta lisättiin Gasumin Humusvoima-mädätysjäännöstä.
Kasvatuskokeen kasveiksi valittiin kolme erilaista non-food-kasvustoa: energiapaju, maisemanurmi ja kukkaniittyseos. Näistä kaikista puolet oli pelkän raetuhkan saaneella alueella ja puolet raetuhkaa ja mädätysjäännöstä saaneella alueella. Kasvustojen kehittymistä seurattiin kasvukausien 2019 ja 2020 ajan. Lisäksi selvitettiin maan ravinnetilaa ja rakennetta sekä seurattiin säätä jatkuvatoimisella sääasemalla.
Kasvatuskokeilu osoitti, että maisemanurmi ja niittyseos kasvoivat koealueella, vaikka kasvukausi 2019 oli hyvin viileä ja vähäsateinen ja se hidasti taimettumista. Mädätysjäännös paransi jonkin verran kasvuun lähtöä. Seoksissa ollut valkoapila (lajike Jögeva 4) osoittautui hyvin voimakkaaksi ja peitti alueet tehokkaasti.
Energiapaju lajike Klara istutettiin pistokkaista ja se päästiin tekemään vasta kesäkuun lopulla. Aikaisin tulleet pakkaset syksyllä keskeyttivät kasvun ja versoja paleltui paljon. Keväällä 2020 pajuja jouduttiinkin uusimaan. Mädätysjäännöksen saaneella alueella maksimivuosikasvu oli 112 cm. Muualla tehdyissä kokeissa vähäravinteisillakin alueilla vuosikasvu on ollut 150–180 cm. Kasvualusta vaikutti pajulle liian kuivalta ja vähäravinteiselta.
Rikkakasveista alueella hankalin oli komealupiin, joka on haitallinen vieraslaji. Se ilmestyi alueelle todennäköisimmin alueen ympäristössä olevista kasvustoista.
Hankkeessa laajennettiin niittykasvikokeita kahteen muuhun Oulun kohteeseen. Näissä käytettiin valmiita niittysiemenseoksia, jotka kylvettiin kesäkuulla. Taimettumista ei näissä kohteissa vielä vuoden 2020 aikana paljonkaan tapahtunut.
Kasvatuskokeilusta saatujen kokemusten ja taustalähteiden perusteella tehtiin johtopäätöksiä ja ohjeistusta. Tärkeimpinä ohjeina kierrätysmaiden käytölle on maa-ainesten huolellinen käsittely ja rikkakasvilajiston selvittäminen. Vieraslajit ovat suuri haaste. Niittyjä ja maisemanurmia voidaan perustaa suoraan perusmaahan, mutta runsaasti eloperäistä ainesta sisältävä kylvökerros nopeuttaa kasvuun lähtöä. Perinteisiin niittyalueisiin käytetään alueelle tyypillisiä lajeja ja suomalaista alkuperää olevia kasveja. Valkoapila on sopivilla kasvupaikoillaan nopeasti levittäytyvä ja sitä ei kannata käyttää niittyseoksissa. Maisemanurmissa suositus on valkoapilaa 2 % ja loput heiniä. Pajun viljely onnistuu vain, kun kasvualusta on riittävän kostea ja ravinteita riittävästi.
Kasvatuskokeella käytettiin ylijäämämaata Oulun Korvenkylästä. Alue oli vanhaa pelto- ja metsätien pohjaa. Tätä kasvualustaa tuotiin alueelle niin paljon, että kasvualustan paksuudeksi saatiin 30–40 cm. Kasvualustan alle laitettiin opasakkaa 30 cm:n kerros. Sen tarkoituksena oli eristää aluskasvillisuus varsinaisesta kasvatuskokeesta. Kasvualustaa parannettiin Rakeistus Oy:n raetuhkalla ja puolelle alueesta lisättiin Gasumin Humusvoima-mädätysjäännöstä.
Kasvatuskokeen kasveiksi valittiin kolme erilaista non-food-kasvustoa: energiapaju, maisemanurmi ja kukkaniittyseos. Näistä kaikista puolet oli pelkän raetuhkan saaneella alueella ja puolet raetuhkaa ja mädätysjäännöstä saaneella alueella. Kasvustojen kehittymistä seurattiin kasvukausien 2019 ja 2020 ajan. Lisäksi selvitettiin maan ravinnetilaa ja rakennetta sekä seurattiin säätä jatkuvatoimisella sääasemalla.
Kasvatuskokeilu osoitti, että maisemanurmi ja niittyseos kasvoivat koealueella, vaikka kasvukausi 2019 oli hyvin viileä ja vähäsateinen ja se hidasti taimettumista. Mädätysjäännös paransi jonkin verran kasvuun lähtöä. Seoksissa ollut valkoapila (lajike Jögeva 4) osoittautui hyvin voimakkaaksi ja peitti alueet tehokkaasti.
Energiapaju lajike Klara istutettiin pistokkaista ja se päästiin tekemään vasta kesäkuun lopulla. Aikaisin tulleet pakkaset syksyllä keskeyttivät kasvun ja versoja paleltui paljon. Keväällä 2020 pajuja jouduttiinkin uusimaan. Mädätysjäännöksen saaneella alueella maksimivuosikasvu oli 112 cm. Muualla tehdyissä kokeissa vähäravinteisillakin alueilla vuosikasvu on ollut 150–180 cm. Kasvualusta vaikutti pajulle liian kuivalta ja vähäravinteiselta.
Rikkakasveista alueella hankalin oli komealupiin, joka on haitallinen vieraslaji. Se ilmestyi alueelle todennäköisimmin alueen ympäristössä olevista kasvustoista.
Hankkeessa laajennettiin niittykasvikokeita kahteen muuhun Oulun kohteeseen. Näissä käytettiin valmiita niittysiemenseoksia, jotka kylvettiin kesäkuulla. Taimettumista ei näissä kohteissa vielä vuoden 2020 aikana paljonkaan tapahtunut.
Kasvatuskokeilusta saatujen kokemusten ja taustalähteiden perusteella tehtiin johtopäätöksiä ja ohjeistusta. Tärkeimpinä ohjeina kierrätysmaiden käytölle on maa-ainesten huolellinen käsittely ja rikkakasvilajiston selvittäminen. Vieraslajit ovat suuri haaste. Niittyjä ja maisemanurmia voidaan perustaa suoraan perusmaahan, mutta runsaasti eloperäistä ainesta sisältävä kylvökerros nopeuttaa kasvuun lähtöä. Perinteisiin niittyalueisiin käytetään alueelle tyypillisiä lajeja ja suomalaista alkuperää olevia kasveja. Valkoapila on sopivilla kasvupaikoillaan nopeasti levittäytyvä ja sitä ei kannata käyttää niittyseoksissa. Maisemanurmissa suositus on valkoapilaa 2 % ja loput heiniä. Pajun viljely onnistuu vain, kun kasvualusta on riittävän kostea ja ravinteita riittävästi.