Espoon kaupungin palkkasihteerien motivaation tukeminen esimiestyön keinoin
Puolakka, Pirjo-Liisa (2021)
Lataukset:
Puolakka, Pirjo-Liisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110419272
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110419272
Tiivistelmä
Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö sai alkunsa ”Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen”-opintojaksolla tehdystä toimintatutkimuksesta aiheesta ” Työntekijöiden motivaation tukeminen esimiestyössä”. Toimeksiantajan pyynnöstä tässä työssä aihetta tutkittiin Espoon kaupungin palkanlaskennan osalta.
Työn tavoitteina oli luoda ehdotus uusiksi työkaluiksi palkanlaskennan esimiehille työntekijöiden motivaation tukemiseen, sekä uudistaa oman osaamisen ohella palkanlaskennan esimiesten osaamista ja tietopohjaa aiheista.
Tarkoituksena oli kartoittaa valittujen taustatekijöiden sekä työyhteisön, työtehtävien ja työjärjestelyjen vaikutusta palkkasihteerien työmotivaation tasoon sekä tutkia motivaatiota ja esimiestyötä motivointikeinojen tunnistamiseksi. Myös koronapandemiasta aiheutuneiden muutosten vaikutusta tutkittiin. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia esimiestyötä ja sen merkitystä motivaatioon, sekä mitä esimiestyön mahdollistamista keinoista voidaan käyttää työtekijöiden motivaation tukemisessa.
Tietoperusta koostuu motivaatiosta, esimiestyöstä ja esimiestyön keinoista työmotivaation tukemisessa. Menetelminä on käytetty kvalitatiivisia teemahaastatteluja, kvantitatiivista kyselytutkimusta sekä osallistuvaa havainnointia.
Tutkimustulosten perusteella palkkasihteerien motivaatio oli hyvällä tasolla. Iällä ja palvelusvuosilla oli vaikutusta motivaation tasoon. Koulutuksella ei voitu havaita olevan merkitystä ja sukupuolen osalta ei tehty päätelmiä motivaatioon tasoon vaikuttavina seikkoina. Koronasta aiheutuneilla muutoksilla ei ollut suurimmalle osalle vaikutusta motivaation tasoon. Niille, joilla muutoksilla oli vaikutusta, oli muutos positiivinen asia etätyön vuoksi.
Työn tuotoksena syntyi ehdotus palkanlaskennan esimiehille työntekijöiden motivaationtukemiseen. Oman osaamisen lisäksi palkanlaskennan esimiesten osaamista ja tietopohjaa aiheista saatiin uudistettua. Esimiestyön keinoja työntekijöiden motivaation tukemiseen ovat esimiestyöhön kiinteästi liittyvät asiat, työyhteisön toiminnan järjestämisen keinot sekä palautteen antamiseen liittyvät seikat.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että motivointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota alle 35-vuotiaiden ja yli 55-vuotiaiden osalta. Lisäksi niiden työntekijöiden motivaation tukemiseen tulee panostaa enemmän, joilla palvelusvuosia on yli 20 vuotta. Etätyömahdollisuuden hyödyntäminen ja sähköisten työtapojen kehittäminen ovat suositeltavia jatkossakin.
Kyselytutkimusta voidaan hyödyntää jatkossa vertailuarvojen saamiseksi. Tulosten perusteella voidaan arvioida ovatko esimiesten motivointikeinot sopivia ja tarkistaa keinoja tarvittaessa. Jatkotutkimuksena voisi tutkia omasta tahdosta riippumattoman pitkään jatkuneen etätyön vaikutuksia motivaatioon.
Asiasanat: motivaatio, esimiestyö, henkilöstön motivointi, korona, etätyö
Työn tavoitteina oli luoda ehdotus uusiksi työkaluiksi palkanlaskennan esimiehille työntekijöiden motivaation tukemiseen, sekä uudistaa oman osaamisen ohella palkanlaskennan esimiesten osaamista ja tietopohjaa aiheista.
Tarkoituksena oli kartoittaa valittujen taustatekijöiden sekä työyhteisön, työtehtävien ja työjärjestelyjen vaikutusta palkkasihteerien työmotivaation tasoon sekä tutkia motivaatiota ja esimiestyötä motivointikeinojen tunnistamiseksi. Myös koronapandemiasta aiheutuneiden muutosten vaikutusta tutkittiin. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia esimiestyötä ja sen merkitystä motivaatioon, sekä mitä esimiestyön mahdollistamista keinoista voidaan käyttää työtekijöiden motivaation tukemisessa.
Tietoperusta koostuu motivaatiosta, esimiestyöstä ja esimiestyön keinoista työmotivaation tukemisessa. Menetelminä on käytetty kvalitatiivisia teemahaastatteluja, kvantitatiivista kyselytutkimusta sekä osallistuvaa havainnointia.
Tutkimustulosten perusteella palkkasihteerien motivaatio oli hyvällä tasolla. Iällä ja palvelusvuosilla oli vaikutusta motivaation tasoon. Koulutuksella ei voitu havaita olevan merkitystä ja sukupuolen osalta ei tehty päätelmiä motivaatioon tasoon vaikuttavina seikkoina. Koronasta aiheutuneilla muutoksilla ei ollut suurimmalle osalle vaikutusta motivaation tasoon. Niille, joilla muutoksilla oli vaikutusta, oli muutos positiivinen asia etätyön vuoksi.
Työn tuotoksena syntyi ehdotus palkanlaskennan esimiehille työntekijöiden motivaationtukemiseen. Oman osaamisen lisäksi palkanlaskennan esimiesten osaamista ja tietopohjaa aiheista saatiin uudistettua. Esimiestyön keinoja työntekijöiden motivaation tukemiseen ovat esimiestyöhön kiinteästi liittyvät asiat, työyhteisön toiminnan järjestämisen keinot sekä palautteen antamiseen liittyvät seikat.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että motivointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota alle 35-vuotiaiden ja yli 55-vuotiaiden osalta. Lisäksi niiden työntekijöiden motivaation tukemiseen tulee panostaa enemmän, joilla palvelusvuosia on yli 20 vuotta. Etätyömahdollisuuden hyödyntäminen ja sähköisten työtapojen kehittäminen ovat suositeltavia jatkossakin.
Kyselytutkimusta voidaan hyödyntää jatkossa vertailuarvojen saamiseksi. Tulosten perusteella voidaan arvioida ovatko esimiesten motivointikeinot sopivia ja tarkistaa keinoja tarvittaessa. Jatkotutkimuksena voisi tutkia omasta tahdosta riippumattoman pitkään jatkuneen etätyön vaikutuksia motivaatioon.
Asiasanat: motivaatio, esimiestyö, henkilöstön motivointi, korona, etätyö