Liiketoimintakaupan jälkeinen perehdyttäminen siirtyvän työntekijän näkökulmasta
Hiltunen, Henri (2021)
Hiltunen, Henri
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421450
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia toimeksiantajayrityksessä perehdyttämisen ja siihen liittyvän viestinnän toteuttamista liiketoimintakaupoissa tulevien työntekijöiden näkökulmasta. Toimeksiantajan kasvustrategiaan kuuluu ostaa kilpailevien yritysten liiketoiminta, joten liiketoimintakauppoja tulee vuosittain yleensä useampia ja niillä on iso merkitys liiketoiminnan ja kasvun kannalta. Työntekijät halutaan pitää yrityksen palveluksessa töissä, jotta vaihtuvuus ei olisi suurta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää seuraavin tutkimuskysymyksin, että miten työntekijät perehdytetään, kokevatko työntekijät sen onnistuneeksi ja millaisia kehitysideoita työntekijöiltä tulee perehdyttämisen kehittämiseksi. Perehdyttäminen on toimeksiantajalla tärkeä osa liiketoimintakaupassa siirtyvän työntekijän integrointia uuteen työyhteisöön.
Työn teoriaosuus koostuu perehdyttämiseen, yrityskauppoihin ja muutoksiin liittyvistä ajankohtaisista ja monipuolisista teoksista. Lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta ja kehittämismenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavia oli kuusi henkilöä ja haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin hyvin selville perehdyttäminen nykytila sekä useita arvokkaita kehitysideoita tulevaisuutta ajatellen. Myös viestintään liittyen saatiin hyviä kehitysideoita. Tutkimustuloksina selvisi, että työntekijöiden mielipiteet jakautuvat kahtia. Vähemmistö oli aika tyytyväisiä nykyiseen perehdyttämismalliin eivätkä vaatineet muuta. Enemmistö antoi kuitenkin kriittisempää palautetta ja heiltä saatiin hyviä kehitysideoita. Nykyinen perehdyttäminen koettiin pääosin liian suppeaksi. Tuloksina selvisi, että tietoa saisi jakaa enemmän sekä useammin ja tukiverkko voisi olla laajempi. Lisäksi toivottiin perehdyttämissuunnitelman käyttöönottoa.
Kehitysideoina toivottiin myös, että ihan aluksi tulisi käydä läpi yleisesittely toimeksiantajasta, että mitä se tekee, missä ja millä tavalla. Jokaiselle uudelle työntekijälle tulisi laatia perehdyttämissuunnitelma, jossa perehdyttämisestä vastaa vuorotellen virkaiältään vanhemmat kollegat. Perehdyttämissuunnitelma olisi jaettuna eri osa-alueisiin, jonka mukaan siinä edettäisiin. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla perehdyttämisen toteuttaminen jossakin toisessa toimispisteessä, niin nähtäisiin, onko toimipisteiden välillä eroja. Meneillään oleva koronavirustilanne on voinut vaikuttaa tutkimuskysymyksiin, sillä toimeksiantajalla on työskennelty pääosin etänä ja kasvotusten tapahtuneet kohtaamiset ovat olleet minimissä yleisten suositusten mukaisesti.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää seuraavin tutkimuskysymyksin, että miten työntekijät perehdytetään, kokevatko työntekijät sen onnistuneeksi ja millaisia kehitysideoita työntekijöiltä tulee perehdyttämisen kehittämiseksi. Perehdyttäminen on toimeksiantajalla tärkeä osa liiketoimintakaupassa siirtyvän työntekijän integrointia uuteen työyhteisöön.
Työn teoriaosuus koostuu perehdyttämiseen, yrityskauppoihin ja muutoksiin liittyvistä ajankohtaisista ja monipuolisista teoksista. Lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta ja kehittämismenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavia oli kuusi henkilöä ja haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin hyvin selville perehdyttäminen nykytila sekä useita arvokkaita kehitysideoita tulevaisuutta ajatellen. Myös viestintään liittyen saatiin hyviä kehitysideoita. Tutkimustuloksina selvisi, että työntekijöiden mielipiteet jakautuvat kahtia. Vähemmistö oli aika tyytyväisiä nykyiseen perehdyttämismalliin eivätkä vaatineet muuta. Enemmistö antoi kuitenkin kriittisempää palautetta ja heiltä saatiin hyviä kehitysideoita. Nykyinen perehdyttäminen koettiin pääosin liian suppeaksi. Tuloksina selvisi, että tietoa saisi jakaa enemmän sekä useammin ja tukiverkko voisi olla laajempi. Lisäksi toivottiin perehdyttämissuunnitelman käyttöönottoa.
Kehitysideoina toivottiin myös, että ihan aluksi tulisi käydä läpi yleisesittely toimeksiantajasta, että mitä se tekee, missä ja millä tavalla. Jokaiselle uudelle työntekijälle tulisi laatia perehdyttämissuunnitelma, jossa perehdyttämisestä vastaa vuorotellen virkaiältään vanhemmat kollegat. Perehdyttämissuunnitelma olisi jaettuna eri osa-alueisiin, jonka mukaan siinä edettäisiin. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla perehdyttämisen toteuttaminen jossakin toisessa toimispisteessä, niin nähtäisiin, onko toimipisteiden välillä eroja. Meneillään oleva koronavirustilanne on voinut vaikuttaa tutkimuskysymyksiin, sillä toimeksiantajalla on työskennelty pääosin etänä ja kasvotusten tapahtuneet kohtaamiset ovat olleet minimissä yleisten suositusten mukaisesti.