Rikosseuraamusasiakkaat digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjinä
Hämäläinen, Tomi (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022635
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on koota ennestään tiedettyä, sekä tuottaa uutta tietoa rikosseuraamusasiakkaista digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjinä. Opinnäytetyön tilaaja on DigiIN-hanke, joka pyrkii lisäämään rikostaustaisten digiosallisuutta suomessa. Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu suomalaisen rikosseuraamusjärjestelmän nykytilasta ja vankien oikeuksista peilaten digiratkaisujen tarjoamiin mahdollisuuksiin rikollisuudesta irrottautumisen tukemiseen. Asiaa käsitellään kahden pääteeman kautta, saavutettavuuden haasteet ja ikään kuin vastakkaisella puolella digiosallisuus tukemassa desistanssia.
Tuloksissa saavutettavuuden haasteita peilataan digitaalisten ratkaisujen tarjoamiin mahdollisuuksiin rikollisuudesta irrottautumisen tukemisessa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella saavutettavuuden haasteet näyttävät liittyvän vanhentuneeseen teknologiaan ja negatiivisiin asenteisiin. Mikäli digiratkaisuja voidaan tuoda rikosseuraamusasiakkaiden saataville, niillä vaikuttaa olevan potentiaalia tukea kuntoutumista ja desistanssin kehittymistä perinteistä kuntoutusta kustannustehokkaammin, sekä laajemman joukon saavuttaen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu suomalaisen rikosseuraamusjärjestelmän nykytilasta ja vankien oikeuksista peilaten digiratkaisujen tarjoamiin mahdollisuuksiin rikollisuudesta irrottautumisen tukemiseen. Asiaa käsitellään kahden pääteeman kautta, saavutettavuuden haasteet ja ikään kuin vastakkaisella puolella digiosallisuus tukemassa desistanssia.
Tuloksissa saavutettavuuden haasteita peilataan digitaalisten ratkaisujen tarjoamiin mahdollisuuksiin rikollisuudesta irrottautumisen tukemisessa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella saavutettavuuden haasteet näyttävät liittyvän vanhentuneeseen teknologiaan ja negatiivisiin asenteisiin. Mikäli digiratkaisuja voidaan tuoda rikosseuraamusasiakkaiden saataville, niillä vaikuttaa olevan potentiaalia tukea kuntoutumista ja desistanssin kehittymistä perinteistä kuntoutusta kustannustehokkaammin, sekä laajemman joukon saavuttaen.