Miten kasvattajat tukevat lasten itsesäätelyä kehon ja mielen rauhoittamisessa varhaiskasvatuksen arjessa: 0-6-vuotiaiden lasten itsesäätely kehon ja mielen rauhoittamisessa kasvattajien tukemana varhaiskasvatuksen arjessa
Matero, Sirkka; Yli-Suvanto, Alisa (2021)
Matero, Sirkka
Yli-Suvanto, Alisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223132
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kasvattajien omakohtaisia kokemuksia sekä erilaisia keinoja, joita he hyödyntävät työssään lasten itsesäätelytaitojen tukemisessa. Tarkoituksena oli saada tietoa erityisesti aistien, musiikin, luonnon ja liikunnan hyödyntämisestä kehon ja mielen rauhoittamisessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, oliko yhteistyöpäiväkodin kasvattajilla omakohtaisia kokemuksia lasten itsesäätelytaitojen tukemisesta sekä saada tietoa mahdollisia keinoista, joita he käyttävät lasten itsesäätelytaitojen tukemiseen kehon ja mielen rauhoittamisessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä oululaisen varhaiskasvatusyksikön kanssa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelimme tutkimusta varten neljää varhaiskasvatusyksikön kasvattajaa. Litteroidut haastatteluvastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön teoreettinen tietoperusta muodostuu lasten sosiaalisemotionaalisesta kehityksestä ja itsesäätelytaidoista, tunnetaidoista osana itsesäätelyä, kasvattajien toiminnasta itsesäätelytaitojen tukemisessa sekä kasvattajien eri keinoista tukea lasten itsesäätelyä kehon ja mielen rauhoittamisessa. Tietoperustassa sivutaan myös varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Opinnäytetyöstä saatujen tulosten mukaan varhaiskasvattajien toiminnalla on merkittävä vaikutus lasten itsesäätelytaitojen tukemisessa. Tulosten mukaan kasvattajat tukevat lasten itsesäätelytaitoja erilaisten kehoa ja mieltä rauhoittavien keinojen avulla hyödyntämällä toiminnassa aisteja, musiikkia, luontoa ja liikkumista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kasvattajien sensitiivinen lähestymistapa, lasten yksilöllisyyden huomioiminen, lapsihavainnointi sekä oppimisympäristöjen muokkaaminen vaikuttavat merkittävästi lasten itsesäätelytaitojen tukemiseen varhaiskasvatuksen arjessa. Kehitysehdotuksena voisi olla lasten itsesäätelytaitoihin ja niiden tukemiseen liittyvän materiaalin ja koulutuksen lisääminen yhteistyöpäiväkodille sekä yleisesti varhaiskasvatuksen työntekijöille. Jatkotutkimuksena voisi tutkia varhaiskasvatuksen resurssipulan vaikutuksesta lasten itsesäätelytaitojen tukemiseen.