Digitaalisen työympäristön perehdytyksen kehittäminen työntekijälähtöisestä näkökulmasta
Pitkänen, Kiia (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Pitkänen, Kiia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120323680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120323680
Tiivistelmä
Positiivista tulokaskokemusta tukeva perehdytys lisää uuden työntekijän sitoutumista ja työhyvinvointia sekä vähentää työvoiman vaihtuvuutta. Perehdytyksen onkin arveltu kasvavan yrityksissä rekrytoinnin kaltaiseen strategiseen rooliin. Työntekijän kokemus on perehdytys-prosessissa avainasemassa, sillä perehdytys muodostaa perustan, jolle rakentuu työntekijän myöhemmin kokema työhyvinvointi ja -tyytyväisyys.
Tämän tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutetun opinnäytteen kohteena oli kohdeorganisaation digitaalisen työympäristön perehdytyksen tarkastelu ja kehittäminen työntekijöiden näkökulmasta. Kehittämistyön toimeksiantaja oli finanssialan B2B-palveluntuottaja, jonka perehdytysprosessia tarkasteltiin osana kehittämishanketta, pyrkimyksenä löytää työntekijän kokemusta tukevia parannuskohteita. Kohdeorganisaatioon viitataan opinnäytteessä nimellä ”Yritys X”.
Kehittämistyön menetelmällisenä lähestymistapana hyödynnettiin palvelumuotoilua. Työssä tutkittiin yrityksen palveluksessa muutaman kuukauden sisään aloittaneiden toimihenkilöiden perehdytyskokemuksia sekä muiden keskeisten sidosryhmien näkemyksiä haastattelujen, muotoiluluotaimen ja työpajojen avulla. Ymmärrystä hankittiin perehdytyksen kipupisteistä sekä toimivista ja edelleen kehitettävistä toimintamalleista.
Opinnäyte koostuu perehdytyksen teoriaa ja kehittämistyön tuloksia sekä näiden välisiä yhteyksiä kuvaavasta osuudesta sekä toiminnallisesta osuudesta. Toiminnallinen osuus käsittää paitsi tiedon keräämisen ja jäsentämisen prosessin, myös yhden tunnistetun kehityskohteen prototyypin mallintamisen ja testaamisen.
Kehittämistyön keskeiset hyödyt kohdeorganisaatiolle ovat perehdytyksen nykytilanteen työntekijälähtöinen kuvaus sekä tulosten pohjalta tehdyt parannusehdotukset. Tuloksissa korostuivat mm. työtekijöiden toive seurata perehdytyksen kulkua ja kehittää osaamistaan oma-aloitteisesti, eri osaamistasojen huomioiminen perehdytyksessä, toimivat tukikanavat sekä tarve keskitetyille, yhteisesti päivitettäville ohjeistuksille. Perehdyttäjien puolelta keskeiseksi perehdytyksen laatuun heijastuvaksi parannustarpeeksi muodostui yhteisen ja yhtenäisen näkymän puute toimihenkilöiden perehdytykseen.
Tarkastelemalla perehdytysprosessia työntekijälähtöisesti ohi perinteisen tehokkuusajattelun voidaan löytää uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia, jotka mahdollistavat paremman perehdytyskokemuksen kautta myös työnantajalle koituvan hyödyn. Hyvä työntekijäkokemus muodostaa pohjan positiiviselle työnantajakuvalle ja vaikuttaa sitä kautta laajemmin organisaation imagoon, kääntyen parhaimmillaan kilpailuvaltiksi työnantajamarkkinoilla.
Tämän tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutetun opinnäytteen kohteena oli kohdeorganisaation digitaalisen työympäristön perehdytyksen tarkastelu ja kehittäminen työntekijöiden näkökulmasta. Kehittämistyön toimeksiantaja oli finanssialan B2B-palveluntuottaja, jonka perehdytysprosessia tarkasteltiin osana kehittämishanketta, pyrkimyksenä löytää työntekijän kokemusta tukevia parannuskohteita. Kohdeorganisaatioon viitataan opinnäytteessä nimellä ”Yritys X”.
Kehittämistyön menetelmällisenä lähestymistapana hyödynnettiin palvelumuotoilua. Työssä tutkittiin yrityksen palveluksessa muutaman kuukauden sisään aloittaneiden toimihenkilöiden perehdytyskokemuksia sekä muiden keskeisten sidosryhmien näkemyksiä haastattelujen, muotoiluluotaimen ja työpajojen avulla. Ymmärrystä hankittiin perehdytyksen kipupisteistä sekä toimivista ja edelleen kehitettävistä toimintamalleista.
Opinnäyte koostuu perehdytyksen teoriaa ja kehittämistyön tuloksia sekä näiden välisiä yhteyksiä kuvaavasta osuudesta sekä toiminnallisesta osuudesta. Toiminnallinen osuus käsittää paitsi tiedon keräämisen ja jäsentämisen prosessin, myös yhden tunnistetun kehityskohteen prototyypin mallintamisen ja testaamisen.
Kehittämistyön keskeiset hyödyt kohdeorganisaatiolle ovat perehdytyksen nykytilanteen työntekijälähtöinen kuvaus sekä tulosten pohjalta tehdyt parannusehdotukset. Tuloksissa korostuivat mm. työtekijöiden toive seurata perehdytyksen kulkua ja kehittää osaamistaan oma-aloitteisesti, eri osaamistasojen huomioiminen perehdytyksessä, toimivat tukikanavat sekä tarve keskitetyille, yhteisesti päivitettäville ohjeistuksille. Perehdyttäjien puolelta keskeiseksi perehdytyksen laatuun heijastuvaksi parannustarpeeksi muodostui yhteisen ja yhtenäisen näkymän puute toimihenkilöiden perehdytykseen.
Tarkastelemalla perehdytysprosessia työntekijälähtöisesti ohi perinteisen tehokkuusajattelun voidaan löytää uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia, jotka mahdollistavat paremman perehdytyskokemuksen kautta myös työnantajalle koituvan hyödyn. Hyvä työntekijäkokemus muodostaa pohjan positiiviselle työnantajakuvalle ja vaikuttaa sitä kautta laajemmin organisaation imagoon, kääntyen parhaimmillaan kilpailuvaltiksi työnantajamarkkinoilla.