Terveydenhuollon osastonhoitajien kokemus etätyön johtamisesta resilienssin näkökulmasta
Arvio, Elisa Anne (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924674
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924674
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin etätyön johtamista terveydenhuollossa. Opinnäytetyön aihe lähti pandemia-ajan hoitotyön muutoksesta liikkeelle. Etätyön johtaminen eroaa perinteisestä johtamistavasta ja siihen tarvitaan tietotaitoa, miten etäjohtamista on hyvä toteuttaa ja mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota, kun työtä tehdään erillään. Etäjohtaminen toteutuu tutkimusten mukaan hyvin, kun osataan kiinnittää huomio oikeisiin asioihin.
Tämän opinnäytetyön tutkimusosuus toteutui laadullisena teemahaastatteluna, joissa haastateltavia oli seitsemän (7). Haastateltavat olivat terveydenhuollon eri toimispisteistä ja he olivat osastonhoitajia tai palvelupäälleköitä. Osalla oli pitkä johtamiskokemus, ja osa oli vasta uransa alussa. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuskysymyksiä olivat: Miten koet etätyön tekemisen ja etätyön johtamisen? Mikä on resilienssin merkitys työssäsi? Miten haluaisit kehittää etätyön johtamista?
Resilienssi eli muutosjoustavuus muodosti viitekehyksen tälle työlle. Resilienssiä tarkasteltiin kykynä, jota voi kehittää ja josta on hyötyä johtamisessa. Työn tietoperusta pohjautui johtamisen, etäjohtamisen ja resilienssin tutkittuun tietoon luotettavista lähteistä.
Tutkimuksen pohjalta kehittämisen kohteiksi nousi henkilöstöjohtaminen. Tutkimuksen mukaan asioiden johtamiseen etäällä oltiin tyytyväisiä, mutta henkilökunnan kanssa koettiin haastavaksi vuorovaikuttaa riittävästi, työhyvinvoinnin seuraaminen koettiin vaikeana ja samoin luottamuksen, arvostuksen ja yhteisten pelisääntöjen löytyminen koettiin haasteellisena. Lisäksi tutkimuksessa nousi esiin johtajien tarve keskinäiselle vertaistuelle, jossa osaamista ja kokemuksia voisi jakaa ja saada tukea omalle johtamistyölleen.
Opinnäytetyön kehittämisosuus oli käsitekartta (Concept Map) johon oli tiivistetty kaaviokuvaan kehittämisehdotukset, joita organisaatio voi hyödyntää kehittämisessä tai kouluttamisessa.
Tämän opinnäytetyön tutkimusosuus toteutui laadullisena teemahaastatteluna, joissa haastateltavia oli seitsemän (7). Haastateltavat olivat terveydenhuollon eri toimispisteistä ja he olivat osastonhoitajia tai palvelupäälleköitä. Osalla oli pitkä johtamiskokemus, ja osa oli vasta uransa alussa. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuskysymyksiä olivat: Miten koet etätyön tekemisen ja etätyön johtamisen? Mikä on resilienssin merkitys työssäsi? Miten haluaisit kehittää etätyön johtamista?
Resilienssi eli muutosjoustavuus muodosti viitekehyksen tälle työlle. Resilienssiä tarkasteltiin kykynä, jota voi kehittää ja josta on hyötyä johtamisessa. Työn tietoperusta pohjautui johtamisen, etäjohtamisen ja resilienssin tutkittuun tietoon luotettavista lähteistä.
Tutkimuksen pohjalta kehittämisen kohteiksi nousi henkilöstöjohtaminen. Tutkimuksen mukaan asioiden johtamiseen etäällä oltiin tyytyväisiä, mutta henkilökunnan kanssa koettiin haastavaksi vuorovaikuttaa riittävästi, työhyvinvoinnin seuraaminen koettiin vaikeana ja samoin luottamuksen, arvostuksen ja yhteisten pelisääntöjen löytyminen koettiin haasteellisena. Lisäksi tutkimuksessa nousi esiin johtajien tarve keskinäiselle vertaistuelle, jossa osaamista ja kokemuksia voisi jakaa ja saada tukea omalle johtamistyölleen.
Opinnäytetyön kehittämisosuus oli käsitekartta (Concept Map) johon oli tiivistetty kaaviokuvaan kehittämisehdotukset, joita organisaatio voi hyödyntää kehittämisessä tai kouluttamisessa.