Yritysturvallisuuden nykytila-analyysi, Apteekki X
Mentula, Niko; Nuutinen, Mika (2021)
Mentula, Niko
Nuutinen, Mika
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526110
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajayrityksen yritysturvallisuuden nykytila ja tuottaa kehitysehdotuksia yrityksen turvallisuustyön kehittämiseksi. Tämän lisäksi tavoitteena oli lisätä toimeksiantajan ymmärrystä yritysturvallisuudesta ja siihen oleellisesti vaikuttavista asioista. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan toimeksiantajayrityksen liiketoiminnan kannalta oleellisimpia yritysturvallisuuden asioita, jotka olivat turvallisuusjohtaminen, henkilöstöturvallisuus sekä kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus.
Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin maaliskuussa 2021, ja se valmistui marraskuussa 2021. Työn viitekehys koostui apteekkitoiminnasta Suomessa, yritysturvallisuuden ja riskienhallinnan teoriasta sekä yritysturvallisuuteen ja apteekkitoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä. Työn menetelmät olivat pääosin kvalitatiivisia, kuten haastattelu ja havainnointi, mutta työssä käytettiin henkilöstöturvallisuuteen liittyvän kyselyn vastausten tulkitsemisessa myös kvantitatiivisia menetelmiä.
Tutkimuskysymyksiä, joihin opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan oli yhteensä kolme: ” Miten turvallisuusjohtaminen on huomioitu yrityksen toiminnassa?”, ” Minkälaisia riskejä yrityksen työntekijät voivat kohdata asiakaspalvelutehtävissä, ja miten näitä voidaan hallita?” ja ”Minkälaisia riskejä on yrityksen toimitila- ja kiinteistöturvallisuudessa, ja miten näitä voidaan hallita?”.
Näihin kysymyksiin hankittiin vastauksia Kansallisen turvallisuusauditointikriteeristö Katakrin turvallisuusjohtamisen osion pohjalta laaditulla tarkistuslistalla, KAURIS-menetelmän pohjalta laaditulla henkilöstöturvallisuuden kyselyllä sekä EK:n yritysturvallisuusmallin pohjalta laaditulla kiinteistö- ja toimitilaturvallisuuden tarkistuslistalla.
Tutkimuksen perusteella toimeksiantajayrityksen keskeisimmät kehittämiskohteet ovat turvallisuusjohtamisen osalta turvallisuusriskien hallinnassa, vastuiden ja valtuuksien määrittämisessä sekä turvallisuustyön resursseissa. Henkilöstöturvallisuuden osalta tunnistettiin henkilöstön koulutustarve uhkaavien tilanteiden varalle sekä niiden jälkipuintiin. Esiin nousi myös tarve kaikki toimipisteet kattavalle henkilöstöturvallisuuden tilan selvittämiselle. Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus oli pääosin hyvällä tasolla.
Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin maaliskuussa 2021, ja se valmistui marraskuussa 2021. Työn viitekehys koostui apteekkitoiminnasta Suomessa, yritysturvallisuuden ja riskienhallinnan teoriasta sekä yritysturvallisuuteen ja apteekkitoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä. Työn menetelmät olivat pääosin kvalitatiivisia, kuten haastattelu ja havainnointi, mutta työssä käytettiin henkilöstöturvallisuuteen liittyvän kyselyn vastausten tulkitsemisessa myös kvantitatiivisia menetelmiä.
Tutkimuskysymyksiä, joihin opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan oli yhteensä kolme: ” Miten turvallisuusjohtaminen on huomioitu yrityksen toiminnassa?”, ” Minkälaisia riskejä yrityksen työntekijät voivat kohdata asiakaspalvelutehtävissä, ja miten näitä voidaan hallita?” ja ”Minkälaisia riskejä on yrityksen toimitila- ja kiinteistöturvallisuudessa, ja miten näitä voidaan hallita?”.
Näihin kysymyksiin hankittiin vastauksia Kansallisen turvallisuusauditointikriteeristö Katakrin turvallisuusjohtamisen osion pohjalta laaditulla tarkistuslistalla, KAURIS-menetelmän pohjalta laaditulla henkilöstöturvallisuuden kyselyllä sekä EK:n yritysturvallisuusmallin pohjalta laaditulla kiinteistö- ja toimitilaturvallisuuden tarkistuslistalla.
Tutkimuksen perusteella toimeksiantajayrityksen keskeisimmät kehittämiskohteet ovat turvallisuusjohtamisen osalta turvallisuusriskien hallinnassa, vastuiden ja valtuuksien määrittämisessä sekä turvallisuustyön resursseissa. Henkilöstöturvallisuuden osalta tunnistettiin henkilöstön koulutustarve uhkaavien tilanteiden varalle sekä niiden jälkipuintiin. Esiin nousi myös tarve kaikki toimipisteet kattavalle henkilöstöturvallisuuden tilan selvittämiselle. Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus oli pääosin hyvällä tasolla.