Yhdessä kehittämällä luodaan osallisuutta: kuvaus lapsiperhepalveluiden ja järjestöjen kumppanuuspöydän kehittämisestä

Abstract

Tämä opinnäytetyöni on laadullinen, työelämälähtöinen tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa kuvataan Akaan kaupungin lapsiperhepalveluiden, lapsiperhejärjestöjen ja seurakunnan yhteisen toimintamallin kehittäminen.

Yhteisen toimintamallin kehittäminen alkoi tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueille. Hyvinvoinnin- ja terveyden edistäminen säilyy edelleen kuntien tehtävänä, mutta se on lisätty myös tulevien uusien hyvinvointialueiden toimintoihin. Muutoksen edessä ovat myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Järjestöillä on perinteisesti ollut merkitsevä osuus kuntalaisten matalan kynnyksen hyvinvoinnin- ja terveyden edistämistyössä.

Kansallinen Lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) ja sekä Pirkanmaan Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisohjelma (PirSOTE) ja maakunnallisen yhtenäisen perhekeskustoimintamallin kehittäminen ovat osa hyvinvointialueiden muutosohjelmia. Niiden perusteella on valikoitunut paikallisten perhekeskuksien kehittämisen tavoitteet. Akaan perhekeskusmallin kehittämiskohteeksi on määritelty monialaisen kumppanuuden kehittäminen ja järjestö-seurakunta yhteistyön selkeyttäminen. Yhteisen mallin tavoitteena on lisätä kaupungin lapsiperhepalveluiden, seurakunnan lapsiperhetyön ja lapsiperhejärjestöjen yhdessä tehtävää ennalta ehkäisevää toimintaa, lisätä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia sekä selkeyttää kunnan, seurakunnan ja järjestöjen toiminnan rajapintoja.

Vuoden kestäneen kehittämishankkeen aikana rakentui toimijoiden yhteinen toimintamalli, kumppanuuspöytä. Kumppanuuspöydän kokoamiseen osallistuivat Akaan kaupungin ja Urjalan kunnan lapsiperhetyötä tekevät ammattilaiset, sekä seurakuntien ja lapsiperhejärjestöjen edustajat. Kehittämistyön tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin konstruktiivista tutkimusta. Tutkimusmenetelmänä oli käytössä yhteiskehittämisen toimintamalli. Tulosten analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällön analyysiä. Tutkimusaineisto muodostui kumppanuustoimijoiden tapaamisten perusteella tehdyistä muistioista sekä toimijoille tehdystä kyselystä kehittämistyön loppuvaiheessa.

Tällä kehittämistyöllä saatiin aikaiseksi lapsiperhepalveluiden yhteisen toiminnan rakenteet, mutta kehittämistyön tulee edelleen jatkua. Kumppanuuspöytä tarvitsee hanke- ja kehittämistyön jälkeenkin kaupungin, järjestöjen sekä seurakunnan yhteisen järjestöyhdyshenkilön. Kumppanuuspöydän kehittämistyössä jatkossa on tärkeää saada suunnitellut käytännön toimet yhteiseksi tekemiseksi. Tekemistä tulee arvioida ja tekeminen tulee keskittää siihen millä on vaikutusta lapsiperhepalveluiden kehittämisessä. Kumppanuuden kehittyminen ei ole hetkessä valmis.