Esimiehen rooli opiskelijan ohjauksessa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esimiehen roolia opiskelijan ohjauksessa ja sitä, minkälaisia keinoja esimiesasemassa työskentelevällä henkilöllä on kohdata työharjoitteluun saapuva opiskelija. Tutkimuksessa kartoitettiin myös sitä, miten esimiehet osallistuvat opiskelijan ohjaukseen, miten he tukevat opiskelijan oppimisprosessia harjoittelujakson aikana ja minkälaista koulutusta opiskelijan ohjaukseen liittyen esimiehet haluaisivat saada. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluna. Haastateltaviksi valittiin kuusi (6) osastonhoitajaa Vaasan kaupungin terveysvirastosta. Haastattelumateriaali analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tutkimustulokset osoittivat, että esimiehen rooli opiskelijan ohjauksessa vaihtelee yksikkökohtaisesti. Laitoshoidon osastonhoitajat osallistuvat useimmiten enemmän opiskelijoiden ohjaukseen kuin avohoidon esimiehet. Esimiehen tehtävänkuva on nykypäivänä entistä hallinnollisiin tehtäviin painottuvampi, mikä johtaa siihen, ettei osastonhoitajalla ole mahdollisuutta osallistua opiskelijan ohjaukseen ja hoitotyöhön yhtä paljon kuin aikaisemmin. Opiskelijan ohjauksen suurin vastuu onkin siirtynyt ohjaaville hoitajilla. Tutkimuksessa nousi vahvasti esiin osastonhoitajien opiskelijamyönteisyys, hyvät vuorovaikutustaidot, pitkä ja monipuolinen työkokemus sekä hyvä ammattitaito kohdata uusi työntekijä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös opiskelijan ohjauksen laatua ja sen kehittämistä. Koska opiskelijan ohjauksen keskeinen tavoite on rakentaa edellytyksiä osaavien terveydenhuollon ammattilaisten saamiseksi työtehtäviin, ohjaukseen pitäisi panostaa vielä enemmän ja sen tulisi aina täyttää sille asetetut laatukriteerit. Myös ohjausrakenteita ja yhteistyöverkostoja, sekä arviointi- ja palautemenetelmiä pitäisi yhdenmukaistaa ja kehittää.

The purpose of this study was to examine the role of the superior in student supervision during clinical practice and how the superior encounters a student at the beginning of a clinical practice period. A further purpose was to find out how the superiors participate in student supervision, how they support the student´s learning process during the clinical practice and what kind of further education on student supervision the superiors would like to have. The study was a qualitative research that was carried out with a theme interview. Six superiors of department of health care in Vaasa were chosen for the study by the author. The material was analysed with content analysis. The results showed that the role of the superior in the supervision of the student varies between different units in the department of health care in Vaasa. Superiors in institutional care participated more than superiors in non-institutional care. The superior´s work and tasks have changed over the years and they have more administrative work and thus less time and possibilities to supervise the students. They don´t participate in nursing as much as previously. The biggest responsibility of supervision has been transferred to the supervising nurses. Factors related to the superiors that were emphasized in the study were good interaction, a positive attitude to students and many-sided work experience. Also the quality and developing the clinical student supervision were looked at. The main purpose of student supervision is to get skilled and professional staff to health care and that is why it is important to invest in student supervision of high quality. Also the supervision structures, cooperation networks and evaluation and feedback should be standardized and developed.