Neuvolatyöntekijöiden valmiudet ja toiminta infektiopositiivisen äidin hoidossa ja hoitokäytäntöjen toteutuminen
Hernetkoski, Miia; Ylilehto, Meritta (2013)
Hernetkoski, Miia
Ylilehto, Meritta
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513159
Tiivistelmä
Raskaudenaikaisia infektioseulontoja on toteutettu Suomessa rutiininomaisesti 1950-luvulta lähti-en, ja nykyään ohjelma sisältää HIV-, kuppa- ja hepatiitti B –infektioiden seulonnan. Näiden infek-tioiden aiheuttama lapsen terveyttä uhkaava tauti voidaan tehokkaasti torjua ohjeiden mukaisella hoidolla. Raskaudenaikainen infektioseulonta on periaatteessa tehokas ja hyvin hoidossa koko maassa, mutta seulonnan vaikuttavuudesta ja hoitokäytännöistä yleensä tai hoitokäytäntöjen yh-teneväisyydestä ei kuitenkaan ole valtakunnallista tietoa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää raskaudenaikana todettujen infektioiden olemassa olevien ohjeiden mukaisten hoitokäytäntöjen toteutumista ja arvioida positiivisen infektiolöydök-sen aiheuttamaa lisätyötä neuvolassa. Tutkimuksen tavoite on tuottaa tietoa, joka on hyödynnet-tävissä päivittäessä ja yhtenäistäessä valtakunnallisia ohjeistuksia ja suosituksia.
Tutkimus oli määrällinen- eli kvantitatiivinen rekisteritutkimus, jossa olivat mukana kaikki vuosina 2005–2009 Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) infektioseulonnoissa positiivisen tuloksen saaneet äidit, sekä näistä raskauksista syntyneet lapset. Tutkimuksen rekisteriaineisto käsittää potilasasiakirjoista kerättyjä tietoja täydennettynä THL:n Neuvolaserologian laboratorion FMC (Finnish Maternity Cohort) seerumipankin tietoja, syntyneiden lasten- (BR Birth Register) ja hoi-toilmoitusrekisterin (Hilmo-rekisteri) tietoja. Lisäksi tutkimusaineistoon sisältyy Webropol-kyselytutkimuksen vastaukset. Kaikista tutkimukseen kuuluvista henkilöistä, joilla infektioseulon-tavaiheessa oli virallinen henkilötunnus, on kattavat FMC-, BR- ja Hilmo-rekistereistä kootut ter-veystiedot. Potilasasiakirja- ja rekisteritiedot saatiin 497 (65 %) äidistä ja lapsesta ja ne jäivät puuttumaan 120 (16 %) äidiltä ja lapselta. Webropol-kyselytutkimuksen vastauksia saatiin 137/200 äitiysneuvolatyöntekijältä eli vastausprosentti oli suhteellisen hyvä, 68.5 %.
Tutkimustuloksien perusteella raskaudenaikaisten infektioiden hoidosta ei ole selkeitä valtakun-nallisia ohjeita. Neuvolan työntekijät etsivät eri lähteitä käyttäen hoito-ohjeita. Tutkimuksista selvi-si, että hepatiitti B -positiivisten naisten lapset saivat sairaalassa suositusten mukaisen immuno-globuliinin sekä ensimmäisen hepatiitti B -rokotteen. Tehosterokotteiden saannissa oli aineiston perusteella puutteellisuuksia. HIV-positiivisten naisten seuranta toteutuu pääasiassa erikoissai-raanhoidossa. Näiden naisten lapsista kaikki saivat ennaltaehkäisevän HIV- lääkityksen synty-män jälkeen. Tietoja yhdistämällä todetaan että kuppa-infektion hoito jää toteutumatta jopa noin puolella tapauksia, jotka voimassa olevien Käypä Hoito-suositusten mukaan tulisi hoitaa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää raskaudenaikana todettujen infektioiden olemassa olevien ohjeiden mukaisten hoitokäytäntöjen toteutumista ja arvioida positiivisen infektiolöydök-sen aiheuttamaa lisätyötä neuvolassa. Tutkimuksen tavoite on tuottaa tietoa, joka on hyödynnet-tävissä päivittäessä ja yhtenäistäessä valtakunnallisia ohjeistuksia ja suosituksia.
Tutkimus oli määrällinen- eli kvantitatiivinen rekisteritutkimus, jossa olivat mukana kaikki vuosina 2005–2009 Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) infektioseulonnoissa positiivisen tuloksen saaneet äidit, sekä näistä raskauksista syntyneet lapset. Tutkimuksen rekisteriaineisto käsittää potilasasiakirjoista kerättyjä tietoja täydennettynä THL:n Neuvolaserologian laboratorion FMC (Finnish Maternity Cohort) seerumipankin tietoja, syntyneiden lasten- (BR Birth Register) ja hoi-toilmoitusrekisterin (Hilmo-rekisteri) tietoja. Lisäksi tutkimusaineistoon sisältyy Webropol-kyselytutkimuksen vastaukset. Kaikista tutkimukseen kuuluvista henkilöistä, joilla infektioseulon-tavaiheessa oli virallinen henkilötunnus, on kattavat FMC-, BR- ja Hilmo-rekistereistä kootut ter-veystiedot. Potilasasiakirja- ja rekisteritiedot saatiin 497 (65 %) äidistä ja lapsesta ja ne jäivät puuttumaan 120 (16 %) äidiltä ja lapselta. Webropol-kyselytutkimuksen vastauksia saatiin 137/200 äitiysneuvolatyöntekijältä eli vastausprosentti oli suhteellisen hyvä, 68.5 %.
Tutkimustuloksien perusteella raskaudenaikaisten infektioiden hoidosta ei ole selkeitä valtakun-nallisia ohjeita. Neuvolan työntekijät etsivät eri lähteitä käyttäen hoito-ohjeita. Tutkimuksista selvi-si, että hepatiitti B -positiivisten naisten lapset saivat sairaalassa suositusten mukaisen immuno-globuliinin sekä ensimmäisen hepatiitti B -rokotteen. Tehosterokotteiden saannissa oli aineiston perusteella puutteellisuuksia. HIV-positiivisten naisten seuranta toteutuu pääasiassa erikoissai-raanhoidossa. Näiden naisten lapsista kaikki saivat ennaltaehkäisevän HIV- lääkityksen synty-män jälkeen. Tietoja yhdistämällä todetaan että kuppa-infektion hoito jää toteutumatta jopa noin puolella tapauksia, jotka voimassa olevien Käypä Hoito-suositusten mukaan tulisi hoitaa.