Vakuusmenettely oululaisessa vuokrataloyhtiössä
Saarinen, Netta (2022)
Saarinen, Netta
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201311922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201311922
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi oululainen vuokrataloyhtiö. Tavoitteena oli antaa toimeksiantajalle konkreettista tietoa nykyisestä vakuusmenettelystä. Työn tarkoituksena oli selvittää, millainen hallinnollinen ja ylläpidollinen taakka vakuusmenettely on suhteessa siitä saatuihin hyötyihin. Työssä vastattiin seuraaviin kysymyksiin: Kuinka usein vuokrasuhde päättyy vakuuspidätykseen? Mikä on yleisin vakuuspidätys? Mitkä tekijät yhdistävät vakuuspidätykseen päätymistä? Miten paljon työaikaa vakuusmenettelyn ylläpito vie? Vakuuspidätys syntyy silloin, kun vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen vuokralainen ei ole noudattanut kaikkia velvollisuuksiaan ja vuokralaisen omilla toimilla aiheutunut lasku kuitataan sopimuksen vakuudesta. Yleisin vakuus on asiakkaan maksama rahavakuus, mutta on olemassa muitakin tapoja maksaa vakuus.
Teoriaosuudessa keskityttiin yleisellä tasolla vuokrasuhteen tärkeimpiin osa-alueisiin, jonka jälkeen syvennyttiin tarkemmin vuokravakuuteen ja sen tarkoitukseen. Tietoperusta koostui alan kirjallisuudesta, internet-lähteistä ja toimeksiantajan haastattelusta. Päälähteenä toimi laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja sen tilastollinen osuus toteutettiin tiedonkeruulomakkeen avulla keräämällä toimeksiantajan asiakastietojärjestelmästä dataa päättyneistä vuokrasopimuksista. Otosta varten hyödynnettiin satunnaisotantamenetelmää ja tarkasteltavaksi aikaväliksi valikoitui 1.9.-30.9.2021. Tämän lisäksi työajan seurantaa tehtiin kuukauden ajan osastoittain jokaisen työntekijän toimesta kirjaamalla käsittelyajat Excel-taulukoihin.
Tuloksista selvisi, että syyskuussa päättyneistä vuokrasopimuksista 23,8 % päätyi vakuuspidätykseen. Vakuuspidätyksistä yli puolet pystyttiin kuittaamaan sopimuksen vakuudesta. Vakuuspidätyksen taustalla yhdistäviä tekijöitä olivat maksuhäiriömerkinnät, määräaikaiset vuokrasopimukset sekä Kansaneläkelaitoksen tai Oulun kaupungin sosiaalitoimen myöntämä maksusitoumus. Yleistyksiä ei voitu tehdä vuokralaisen perustietojen, kuten tulotason tai uratilanteen perusteella, sillä vakuuspidätykset jakautuivat suhteellisen tasaisesti eri luokkien välille. Työajan seurannasta selvisi, että maksusitoumus vaikuttaa työtehtävän käsittelyaikaan erityisesti silloin, kun kyseessä on Oulun kaupungin sosiaalitoimen maksusitoumus. This thesis was commissioned by a well-known rental house provider in Oulu. The aim of the thesis was to provide information about the policies related to security deposits. The purpose of the work was to compare the administrative burden and maintenance of the security deposit policies with the benefits obtained. The following questions were answered in this thesis: What is the most common withholding of a security deposit? What factors can be linked to withholding? How much time does it take to maintain these policies?
The theoretical part focused on the most important aspects of the tenancy and security deposits. The theoretical background consisted of the recent literature of this field, internet sources and the interview conducted with the commissioner. The main source was the Act on Residential Leases. The study approach was qualitative and the data of terminated tenancy agreements was collected from the commissioner’s customer information system for the statistical part of the thesis. In addition time tracking was completed by the employees in each department.
The results revealed that 23.8 % of tenancy agreements ended with a withholding of a security deposit. The unifying factors behind the withholdings were payment default entries, fixed-term agreements and a commitment issued by the Social Insurance Institution of Finland or the City of Oulu Social Services. No generalizations could be made based on basic information of the tenant such as income level or career situation, as the withholdings of security deposits were relatively evenly distributed between the different categories.
Teoriaosuudessa keskityttiin yleisellä tasolla vuokrasuhteen tärkeimpiin osa-alueisiin, jonka jälkeen syvennyttiin tarkemmin vuokravakuuteen ja sen tarkoitukseen. Tietoperusta koostui alan kirjallisuudesta, internet-lähteistä ja toimeksiantajan haastattelusta. Päälähteenä toimi laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja sen tilastollinen osuus toteutettiin tiedonkeruulomakkeen avulla keräämällä toimeksiantajan asiakastietojärjestelmästä dataa päättyneistä vuokrasopimuksista. Otosta varten hyödynnettiin satunnaisotantamenetelmää ja tarkasteltavaksi aikaväliksi valikoitui 1.9.-30.9.2021. Tämän lisäksi työajan seurantaa tehtiin kuukauden ajan osastoittain jokaisen työntekijän toimesta kirjaamalla käsittelyajat Excel-taulukoihin.
Tuloksista selvisi, että syyskuussa päättyneistä vuokrasopimuksista 23,8 % päätyi vakuuspidätykseen. Vakuuspidätyksistä yli puolet pystyttiin kuittaamaan sopimuksen vakuudesta. Vakuuspidätyksen taustalla yhdistäviä tekijöitä olivat maksuhäiriömerkinnät, määräaikaiset vuokrasopimukset sekä Kansaneläkelaitoksen tai Oulun kaupungin sosiaalitoimen myöntämä maksusitoumus. Yleistyksiä ei voitu tehdä vuokralaisen perustietojen, kuten tulotason tai uratilanteen perusteella, sillä vakuuspidätykset jakautuivat suhteellisen tasaisesti eri luokkien välille. Työajan seurannasta selvisi, että maksusitoumus vaikuttaa työtehtävän käsittelyaikaan erityisesti silloin, kun kyseessä on Oulun kaupungin sosiaalitoimen maksusitoumus.
The theoretical part focused on the most important aspects of the tenancy and security deposits. The theoretical background consisted of the recent literature of this field, internet sources and the interview conducted with the commissioner. The main source was the Act on Residential Leases. The study approach was qualitative and the data of terminated tenancy agreements was collected from the commissioner’s customer information system for the statistical part of the thesis. In addition time tracking was completed by the employees in each department.
The results revealed that 23.8 % of tenancy agreements ended with a withholding of a security deposit. The unifying factors behind the withholdings were payment default entries, fixed-term agreements and a commitment issued by the Social Insurance Institution of Finland or the City of Oulu Social Services. No generalizations could be made based on basic information of the tenant such as income level or career situation, as the withholdings of security deposits were relatively evenly distributed between the different categories.