Kokemus itseohjautuvuudesta organisaatiossa : case yritys X

Abstract

Terminä itseohjautuvuus nousee usein esiin tämän päivän työelämän keskusteluissa. Sen avulla kyetään tehostamaan toimintamalleja, sekä hakemaan uusia ratkaisuja yritysten hierarkkisiin rakenteisiin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää henkilöstön yksilöllisiä kokemuksia itseohjautuvuuden toteutumisesta sekä tutkia kuinka organisaatiokulttuuri koetaan vaikuttavan henkilöstön kykyyn itseohjautua. Siten kyettiin löytämään itseohjautuvuutta tukevia toimintamalleja sekä tukirakenteita henkilöstön työntehokkuuden ja mielekkyyden ylläpitoon sekä toiminnan kehittämiseen. Aihetta lähestyttiin kahdesta eri näkökulmasta; kuinka henkilöstö koki organisaatiokulttuurin vaikuttavan heidän itseohjautuvuutensa kokemukseen sekä sitä, kuinka he itse vaikuttivat omaan yksilölliseen itseohjautuvuuteensa.

Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin syksyn 2021 aikana laadullisena tutkimuksena toimeksiantona yritys X:lle. Tutkimukseen osallistui yrityksen kuusi työntekijää, joista kaksi esimiesasemassa olevia. Aineistonkeruu suoritettiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla sekä aineiston analyysi soveltaen sisältöanalyysin menetelmiä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että itseohjautuvuus koettiin hyvin yksilöllisesti. Kuitenkin siihen vaikuttavista tekijöistä, voitiin henkilöstön kokemuksista löytää paljon yhtäläisyyksiä. Tulosten perusteella toiminnan läpinäkyvyyden sekä vuorovaikutuksen merkitys itseohjautuvuuden kokemuksen saavuttamisessa oli merkittävä. Niiden todettiin olevan vahvasti yhteydessä itseohjautuvuutta tukevina elementteinä sekä niiden puuttumisen vaikutukset koettiin koskettavan selkeästi useillakin eri toiminnan osa-alueilla. Myös organisaatiokulttuurin vaikutus ohjasi voimakkaasti totuttuja toimintamalleja. Tuloksista ilmeni organisaationkulttuurin vaikutus henkilöstön toiminnassa arvojen, uskomusten sekä käyttäytymismallien kautta. Näiden vaikutukset kyettiin linkittämään myös vuorovaikutuskulttuurin muodostumiseen. Kehitysajatuksina yritykselle ehdotettiin läpinäkyvyyden huomioimista toiminnoissa sekä vuorovaikutuskulttuurin kehittämistä avoimempaan suuntaan. Tässä tutkimuksessa kohderyhmä valittiin eliittiotannan edellytyksin perustuen työkokemukseen. Aihetta voisi lähestyä uudessa valossa jatkotutkimuksen myötä, esimerkiksi johdon tai uudempien työntekijöiden näkökulmista. Ilmiön syvällisempi tarkastelu jatkossakin olisi tärkeää, sillä itseohjautuvuuden merkitys tulee korostumaan entisestään tulevaisuudessa.

As a term, self-driving arises in discussions in today's working life. It can improve the efficiency of operating models and help with finding new solutions for the hierarchical structures of companies. This thesis aimed to study the individual experiences of the personnel in the realization of self-direction and to find out how the organizational culture is perceived to affect the personnel's ability to be self-directed. This enabled us to find operating models that support self-direction, as well as support structures for maintaining the personnel's work efficiency and meaningfulness, as well as for developing their operations. The subject was approached from two different perspectives; how employees felt that organizational culture affected their self-direction experience and how they influenced their individual self-direction.

The empirical part of the research was carried out as a qualitative study during autumn 2021, as a commission for company X. The study involved six employees of the company, including two supervisors. The data collection was carried out using a semi-structured thematic interview and the analysis of the data using the methods of content analysis. The results of the study showed that self-direction was perceived very individually. Still, a lot of similarities were found in the experience of the employees. Based on the results, the transparency of the operation and interaction played an important role in achieving the experience of self-direction. They were found to be strongly linked as elements supporting self-direction, and their absence appeared to have a clear impact in several areas. The influence of organizational culture also strongly guided the practices used to it. The results showed the impact of organizational culture in the operations of the personnel through values, beliefs, and behavioral patterns. These effects could also be linked to the formation of a culture of interaction. The proposed development ideas for the company focused on the ambition of transparency in operations and building on an open culture of interaction. In this study, sampling method was based on working experience. The topic could be approached also with further research from the perspectives of management or newer employees. A deeper examination of the phenomenon would be beneficial, as the importance of selfdirection will become even more essential in the future.