Kehittämistyö ISO 14001 -ympäristövastuusuunnitelman luomiseen terveydenhuoltoalan yritykseen
Ojanaho, Senni (2022)
Ojanaho, Senni
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203213791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203213791
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoituksena on ollut luoda terveydenhuoltoalan yritykseen ympäristövastuusuunnitelma pohjautuen ISO 14001 -standardijärjestelmään. Yrityksessä ei ole aikaisemmin ollut käytössä suunniteltua ja arvioitua ympäristövastuusuunnitelmaa. Ympäristövastuusuunnitelman lisäksi tarkoituksena oli lisätä henkilökunnan osaamista sekä ymmärrystä siitä, mitä ympäristövastuu tarkoittaa yrityksen kontekstissa. Kehittämistyössä luotiin yritykseen innopaja, jonka pohjalta yksiköt voivat lähteä rakentamaan omaa ympäristövastuusuunnitelmaa. Innopajasta tuli yrityksen toiveesta hyvin itseohjautuva ja tulevaisuudessa se voidaan toteuttaa tarpeen tullen täysin itsenäisesti. Kehittämistyöhön sisältyy työkalu ympäristövastuusuunnitelman luomiseen, asianmukaiseen dokumentoitiin sekä arviointiin ja ylläpitoon.
Teoreettinen viitekehys koostuu ympäristövastuun kontekstista osana yhteiskuntavastuullisuutta, yritysvastuusta sekä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän tietoperustasta. Ympäristövastuullinen yritys viestii kuluttajille luotettavuutta ja vastuunottamista. Suunnitelmallisten ympäristöasioiden huomioiminen on tutkitusti todettu tuovan yritykselle taloudellista sekä markkina-asema etua. Standardisoimisjärjestelmänä ISO on tunnettu ja se on luonut yrityksille 14001-järjestelmän, jonka avulla yrityksessä voidaan helposti ottaa käyttöön ympäristövastuusuunnitelma. 14001 antaa työkalut suunnitelman luomiseen, dokumentointiin sekä asianmukaiseen arviointiin. Teoreettisen viitekehyksen ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän Plan-Do-Check-Act (PDCA) mallin mukaisesti luotiin tässä opinnäytetyössä innopaja ja työkalu, joiden avulla henkilökunta voi yrityksen eri yksiköissä luoda ympäristövastuusuunnitelman. Innopajan toimivuutta kokeiltiin yrityksen yhteen yksikköön, jonka pohjalta tehtiin johtopäätökset sen toimivuudesta sekä jatkokehittämisehdotukset. Kehittämistyö ja innopaja esiteltiin yrityksen johdolle. Innopaja on tarkoitus ottaa laajempaan käyttöön. Yksikössä pidetyn pienimuotoisen innopajan jälkeen, toimijat totesivat, että PDCA-mallin olevan hyödyllinen työkalu suunnitelman rakentamiseen ja arviointiin. Tiekartan muotoon rakennettu malli helpotti toimijoita suunnitelman laatimisessa. Toisaalta ISO 14001:n koettiin liian aikaa ja resursseja vieväksi ympäristöjärjestelmäksi terveydenhuoltoalan yksikköön. ISO on asettanut ympäristöjärjestelmälle erittäin tarkat raportoinnin ja suunnitelman aikatauluttamisehdot. Toimijat uskoivat, että niukoilla resursseilla olevat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset eivät kykene täyttämään tiukkoja standardin vaatimuksia. Kuitenkin edellä mainittu PDCA-malli koettiin hyödylliseksi työkaluksi kohti parempia ympäristövalintoja.
Tulevaisuudessa innopaja tullaan kehittämään yritykseen kokonaan itseopiskeltavaksi materiaaliksi yksikön vastuuhenkilöiden saataville. PDCA-mallia tullaan hyödyntämään työkaluna suunnittelussa, mutta ISO 14001 -standardin mukaisia hyvin tarkkoja raportointi malleja ei tulla tässä vaiheessa edellyttämän yksiköiden vastuuhenkilöiltä.
Teoreettinen viitekehys koostuu ympäristövastuun kontekstista osana yhteiskuntavastuullisuutta, yritysvastuusta sekä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän tietoperustasta. Ympäristövastuullinen yritys viestii kuluttajille luotettavuutta ja vastuunottamista. Suunnitelmallisten ympäristöasioiden huomioiminen on tutkitusti todettu tuovan yritykselle taloudellista sekä markkina-asema etua. Standardisoimisjärjestelmänä ISO on tunnettu ja se on luonut yrityksille 14001-järjestelmän, jonka avulla yrityksessä voidaan helposti ottaa käyttöön ympäristövastuusuunnitelma. 14001 antaa työkalut suunnitelman luomiseen, dokumentointiin sekä asianmukaiseen arviointiin. Teoreettisen viitekehyksen ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän Plan-Do-Check-Act (PDCA) mallin mukaisesti luotiin tässä opinnäytetyössä innopaja ja työkalu, joiden avulla henkilökunta voi yrityksen eri yksiköissä luoda ympäristövastuusuunnitelman. Innopajan toimivuutta kokeiltiin yrityksen yhteen yksikköön, jonka pohjalta tehtiin johtopäätökset sen toimivuudesta sekä jatkokehittämisehdotukset. Kehittämistyö ja innopaja esiteltiin yrityksen johdolle. Innopaja on tarkoitus ottaa laajempaan käyttöön. Yksikössä pidetyn pienimuotoisen innopajan jälkeen, toimijat totesivat, että PDCA-mallin olevan hyödyllinen työkalu suunnitelman rakentamiseen ja arviointiin. Tiekartan muotoon rakennettu malli helpotti toimijoita suunnitelman laatimisessa. Toisaalta ISO 14001:n koettiin liian aikaa ja resursseja vieväksi ympäristöjärjestelmäksi terveydenhuoltoalan yksikköön. ISO on asettanut ympäristöjärjestelmälle erittäin tarkat raportoinnin ja suunnitelman aikatauluttamisehdot. Toimijat uskoivat, että niukoilla resursseilla olevat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset eivät kykene täyttämään tiukkoja standardin vaatimuksia. Kuitenkin edellä mainittu PDCA-malli koettiin hyödylliseksi työkaluksi kohti parempia ympäristövalintoja.
Tulevaisuudessa innopaja tullaan kehittämään yritykseen kokonaan itseopiskeltavaksi materiaaliksi yksikön vastuuhenkilöiden saataville. PDCA-mallia tullaan hyödyntämään työkaluna suunnittelussa, mutta ISO 14001 -standardin mukaisia hyvin tarkkoja raportointi malleja ei tulla tässä vaiheessa edellyttämän yksiköiden vastuuhenkilöiltä.