Asuinkiinteistön hintakehitys Oulussa koronapandemian aikana
Jyrkkä, Joonas (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204014345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204014345
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli TuplaR Oy. Tarkoituksena oli tuoda tietoa yrityksen kiinteis-tönvälittäjille Oulun kiinteistömarkkinan kehityksestä viimeisen viiden vuoden aikana, mitä pystytään hyödyntämään myyntityössä. Opinnäytetyön tavoitteina oli löytää selkeitä syy-seuraussuhteita kiinteistömarkkinaan vaikuttavien tekijöiden väliltä.
Tietoperusta pohjautui Matti Kasson kirjaan Kiinteistönvälitys ja -arviointi, jossa käsiteltiin kiinteistömarkkinaa sekä kiinteistönarviointia. Opinnäytetyössä tutkittiin asuinkiinteistön hin-takehitystä arvotekijöiden avulla, jotka jaettiin yleisiin arvotekijöihin, sijaintitekijöihin ja koh-dekohtaisiin arvotekijöihin. Päätutkimusmenetelmä opinnäytetyössä oli laadullinen tutkimus ja tietoa hankittiin myös tilastollisilla menetelmillä. Opinnäytetyöhön tehtiin haastattelu, joka suoritettiin TuplaR Oy:n myyntipäällikkö Jaakko Immoselle. Aineistona opinnäytetyössä käytettiin Kasson kirjan lisäksi useita verkkolähteitä, kiinteistölainsäädäntöä ja suullisia läh-teitä. Tilastot toteutuneista asuinkiinteistökaupoista saatiin Kiinteistönvälitysalan Keskuslii-ton hintaseurantapalvelusta.
Asuinkiinteistöjen hinnat nousivat viimeisen viiden vuoden aikana 17 %, josta 10,7 % nousi viimeisen vuoden aikana. Ohjauskorkoa laskettiin, koska koronapandemian aiheuttama yhtäkkinen talousromahdus vaikutti maailman talouteen. Kun korkotaso oli matala, kuluttajat ottivat enemmän asuntolainoja, mikä mahdollisesti kiihdytti Oulun kiinteistömarkkinaa. Ra-kennuskustannukset nousivat 6,9 % vuoden 2021 aikana, mikä oli suurin syy asuinkiinteis-töjen velattoman hinnan nousuun. Keskiarvoltaan asuntojen hinnat nousivat Oulussa enemmän kuin rakennuskustannusten määrä, mikä kertoo kysynnän kasvusta.
Kuluttajien tarpeet oman asunnon suhteen muuttuivat koronapandemian aikana. Koska aikaa vietettiin yhä enemmän kotona, asuinneliöiden tarve kasvoi. Tämä selittää kysynnän kasvua, kun kuluttajat haluavat enemmän tilaa kotiinsa. Koronapandemia oli välillinen syy alhaiseen korkotasoon, mutta ei suoraan asuinkiinteistöjen hinnannousuun. Korkotasoa on nostettu vuoden 2021 lopussa, mikä tarkoittaa kalliimpia asuntolainoja ja sitä kautta kysyn-nän laskua. Rakennuskustannukset ovat laskeneet vuoden 2021 lokakuusta lähtien, mikä yhdistettynä kysynnän laskuun voi johtaa asuinkiinteistön velattoman hinnanlaskuun.
Tietoperusta pohjautui Matti Kasson kirjaan Kiinteistönvälitys ja -arviointi, jossa käsiteltiin kiinteistömarkkinaa sekä kiinteistönarviointia. Opinnäytetyössä tutkittiin asuinkiinteistön hin-takehitystä arvotekijöiden avulla, jotka jaettiin yleisiin arvotekijöihin, sijaintitekijöihin ja koh-dekohtaisiin arvotekijöihin. Päätutkimusmenetelmä opinnäytetyössä oli laadullinen tutkimus ja tietoa hankittiin myös tilastollisilla menetelmillä. Opinnäytetyöhön tehtiin haastattelu, joka suoritettiin TuplaR Oy:n myyntipäällikkö Jaakko Immoselle. Aineistona opinnäytetyössä käytettiin Kasson kirjan lisäksi useita verkkolähteitä, kiinteistölainsäädäntöä ja suullisia läh-teitä. Tilastot toteutuneista asuinkiinteistökaupoista saatiin Kiinteistönvälitysalan Keskuslii-ton hintaseurantapalvelusta.
Asuinkiinteistöjen hinnat nousivat viimeisen viiden vuoden aikana 17 %, josta 10,7 % nousi viimeisen vuoden aikana. Ohjauskorkoa laskettiin, koska koronapandemian aiheuttama yhtäkkinen talousromahdus vaikutti maailman talouteen. Kun korkotaso oli matala, kuluttajat ottivat enemmän asuntolainoja, mikä mahdollisesti kiihdytti Oulun kiinteistömarkkinaa. Ra-kennuskustannukset nousivat 6,9 % vuoden 2021 aikana, mikä oli suurin syy asuinkiinteis-töjen velattoman hinnan nousuun. Keskiarvoltaan asuntojen hinnat nousivat Oulussa enemmän kuin rakennuskustannusten määrä, mikä kertoo kysynnän kasvusta.
Kuluttajien tarpeet oman asunnon suhteen muuttuivat koronapandemian aikana. Koska aikaa vietettiin yhä enemmän kotona, asuinneliöiden tarve kasvoi. Tämä selittää kysynnän kasvua, kun kuluttajat haluavat enemmän tilaa kotiinsa. Koronapandemia oli välillinen syy alhaiseen korkotasoon, mutta ei suoraan asuinkiinteistöjen hinnannousuun. Korkotasoa on nostettu vuoden 2021 lopussa, mikä tarkoittaa kalliimpia asuntolainoja ja sitä kautta kysyn-nän laskua. Rakennuskustannukset ovat laskeneet vuoden 2021 lokakuusta lähtien, mikä yhdistettynä kysynnän laskuun voi johtaa asuinkiinteistön velattoman hinnanlaskuun.