Rintamamiestalon kellari harrastekäyttöön
Lietzen, Jere (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204064657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204064657
Tiivistelmä
Kellaritilojen asuinkäyttöön rakentaminen alkoi yleistyä 1960-luvulla. Sitä ennen kellari oli talon alla sijaitseva kylmä talouskellari.1970-luvulta eteenpäin asumuksen kellaritilat muuttuivat. Tiloissa saattoi sijaita jopa ylelliset kylpytilat. Jotta kellari voisi toimia asuin-käytössä, on sen oltava siihen sopiva. Huoneen on oltava riittävän lämmin, sekä huo-neilma terveellistä hengittää. Yleisimmät käyttötarkoitukset ovat harrastetilat.
Työssä tarkasteltiin, miten korjata tyypillinen 1950–70-luvulla rakennettuja betoniraken-teiset kellarinseinät ja alapohjarakenteet. Korjauksella pyritään parantamaan seinän kos-teusteknistä toimintaa sekä lämmöneristävyyttä. Rakenteen vahvuuksia tutkimalla suunniteltiin niihin soveltuvat korjaustoimenpiteet ja laskettiin näiden kustannukset.
Yksi tärkeimmistä tuloksista oli kosteuteen liittyvät olosuhteet kellarin ulkoseinässä, joka korjataan ensimmäisenä, jotta saadaan oikeaoppinen kosteudenhallinta ulkorakentee-seen. Rakennuksen sokkeli on tässä kohteessa korkea maan pintaan nähden, joten sisäpuolinen eristäminen on mahdollinen tässä tapauksessa. Kustannusarviossa laskel-ma on tehty ajatuksella käyttää koko urakan alusta loppuun urakoitsijaa ilman tilaajan omaa työpanosta.
Kustannussäästönä tilaajan kannattaisi miettiä myös omaa työpanostaan mahdollisissa aputöissä. Lämmön- ja kosteuseristeeksi havaittiin sekä Isodränin että Fruktisolin olevan edullisimmat vaihtoehdot.
Työssä tarkasteltiin, miten korjata tyypillinen 1950–70-luvulla rakennettuja betoniraken-teiset kellarinseinät ja alapohjarakenteet. Korjauksella pyritään parantamaan seinän kos-teusteknistä toimintaa sekä lämmöneristävyyttä. Rakenteen vahvuuksia tutkimalla suunniteltiin niihin soveltuvat korjaustoimenpiteet ja laskettiin näiden kustannukset.
Yksi tärkeimmistä tuloksista oli kosteuteen liittyvät olosuhteet kellarin ulkoseinässä, joka korjataan ensimmäisenä, jotta saadaan oikeaoppinen kosteudenhallinta ulkorakentee-seen. Rakennuksen sokkeli on tässä kohteessa korkea maan pintaan nähden, joten sisäpuolinen eristäminen on mahdollinen tässä tapauksessa. Kustannusarviossa laskel-ma on tehty ajatuksella käyttää koko urakan alusta loppuun urakoitsijaa ilman tilaajan omaa työpanosta.
Kustannussäästönä tilaajan kannattaisi miettiä myös omaa työpanostaan mahdollisissa aputöissä. Lämmön- ja kosteuseristeeksi havaittiin sekä Isodränin että Fruktisolin olevan edullisimmat vaihtoehdot.